Tyranni
 | Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
| Osa artikkelisarjaa |
| Valtiomuodot |
|---|
| Vallan lähde |
| Vallan ideologia |
| Vallan rakenne |
Tyranni (m.kreik. τύραννος, tyrannos) eli hirmuhallitsija on nykykielenkäytössä hallitsija, joka harjoittaa väkivaltaisiin keinoihin perustuvaa, kauhua herättävää vallankäyttöä. Tällaisesta hirmuhallinnosta käytetään vastaavasti nimeä tyrannia. Itsevaltaiseen tai omavaltaiseen vallankäyttöön liittyvän niin sanotun tyrannisoinnin (verbi tyrannisoida) sijasta käytetään yleisesti käsitettä sortaminen (verbi sortaa). Tyrannia on suomennettu hirmuvallan lisäksi myös sortohallintona.
Antiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Tyrannia antiikin Kreikassa
Alkujaan antiikin Kreikassa tyranni tarkoitti henkilöä, joka puoluetaisteluissa 600- ja 500-luvuilla eaa. anasti kansanselvennä avulla vallan. Sanaan ei aluksi sisältynyt moraalista paheksuntaa. Ateenalaisen demokratian kehittyessä 500-luvulta eaa. lähtien tyranni-nimikkeeseen alkoi kuitenkin liittyä nykyisenkaltaisia kielteisiä mielleyhtymiä.[1]
Nykyaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyään tyrannilla tarkoitetaan yleensä nimenomaan hirmuhallitsijaa. Aristoteleelta on peräisin jaottelu valistuneeseen itsevaltiuteen ja tyranniuteen, jossa valtaa väärinkäytetään alamaisten kaltoin kohtelemiseen. Valistusaikakaudelta lähtien monia vallankumouksia, muun muassa Ranskan suurta vallankumousta ja Yhdysvaltain itsenäistymistä, perusteltiin itsevaltaisen kuninkaan tyrannimaisella vallankäytöllä.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: Antiikin käsikirja. Helsingissä: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Castren & Pietilä-Castren 2000, s. 604.
