suppilo
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]suppilo (2)
- torvimainen, toisesta päästään avarasuinen ja vastakkaisesta päästä putkimaiseksi kapeneva pohjaton astia, jota käytetään esimerkiksi valutettaessa nestettä suppeasuiseen tilaan
- Suppilo on hyödyllinen simaa pullotettaessa.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: [ˈsupːilo̞]
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | suppilo | suppilot |
| genetiivi | suppilon | suppilojen suppiloiden suppiloitten |
| partitiivi | suppiloa | suppiloita suppiloja |
| akkusatiivi | suppilo; suppilon |
suppilot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | suppilossa | suppiloissa |
| elatiivi | suppilosta | suppiloista |
| illatiivi | suppiloon | suppiloihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | suppilolla | suppiloilla |
| ablatiivi | suppilolta | suppiloilta |
| allatiivi | suppilolle | suppiloille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | suppilona | suppiloina |
| translatiivi | suppiloksi | suppiloiksi |
| abessiivi | suppilotta | suppiloitta |
| instruktiivi | – | suppiloin |
| komitatiivi | – | suppiloine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | suppilo- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. torvimainen astia, jota käytetään esimerkiksi valutettaessa nestettä
Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- suppilo Kielitoimiston sanakirjassa
