Siirry sisältöön

Toronto

Muokkaa linkkejä
Tämä on lupaava artikkeli.
Wikipediasta

Toronto
(City of Toronto)
Image
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna
Kartta
Kartta
Image
Image
Toronto

Koordinaatit: 43°40′13″N, 79°23′12″W
Valtio Image Kanada
Provinssi Ontarion lippu Ontario
Alueet East York, Etobicoke, North York, Old Toronto, Scarborough, York
Perustettu 27. elokuuta 1793
Kaupunkioikeudet 6. maaliskuuta 1834
Kaupunkiliitos 1. tammikuuta 1998
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi Toronton kaupunginvaltuusto
 – Pormestari Olivia Chow
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 630,21[1] km²
Korkeus 76,5–209 m
Väkiluku (2021) 2 794 356[2]
 – Väestötiheys 4 434,0 as./km²
 – Metropolialue 7 281 694
Aikavyöhyke UTC−5
 – Kesäaika UTC−4
Postinumero M1B–M9W
Suuntanumero(t) 416 ja 647
Lempinimi: T.O., T-Dot, Hogtown, The Queen City, The Big Smoke, Toronto the Good
Motto: Diversity Our Strength

Toronto on asukasluvultaan Kanadan suurin kaupunki ja Ontarion provinssin pääkaupunki. Vuoden 2016 väestönlaskennan mukaan kaupungin asukasluku oli 2 731 571 ja suuremman Suur-Toronton alueen 5 928 040.[3] Kuudesosa Kanadan työvoimasta asuu Torontossa, ja neljäsosa Kanadan väestöstä on keskittynyt 160 kilometrin säteelle kaupungista.[4] Toronto on Kanadan kauppa- ja finanssialan keskus.

Maantiede ja ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Image
Curlinginpelaajia Donjoella
(John G. Howard 1836)

Toronto sijaitsee tiheään asutulla Ontarion niemimaalla Ontariojärven luoteisrannalla 350 km Ottawasta ja 500 km Montrealista länteen.[5][6] Sen naapurikaupunkeja ovat Mississauga ja Brampton lännessä, Vaughan ja Markham pohjoisessa ja Pickering idässä. Kaupungin ympärillä leviää laaja, kerrostuneista kivilajeista muodostunut tasanko, joka on osa Saint Lawrence -joen alankoa, kuten koko Etelä-Ontario.[6]

Toronton pinta-ala on noin 630 km² ja ympärysmitta noin 180 km.[1] Leveimmillään kaupunki on 43 km itä-länsisuunnassa ja 21 km pohjois-eteläsuunnassa. Matalin kohta (76,5 m) sijaitsee Ontariojärven rannalla ja korkein kohta (209 m) Steeles Avenue Westin ja Keele Streetin risteyksessä. Pohjoisin kohta sijaitsee Steeles Avenue Eastin ja Pickeringin vastaisen rajan yhtymäkohdassa, eteläisin kohta Ontariojärven rannalla Mississaugan vastaisella rajalla, itäisin kohta Rougejoen ja Ontariojärven yhtymäkohdassa ja läntisin kohta Steeles Avenue Westin ja Albion Roadin risteyksessä.[6]

Torontossa vallitsee kostea mannerilmasto, jolle ovat ominaisia lämpimät ja kosteat kesät ja kylmät talvet. Keskimääräinen lämpötila on −10 – 0 °C talvella ja 20–30 °C kesällä. Kaupungissa on lunta yleensä joulukuusta maaliskuuhun. Ontariojärven vesi tasaa eri vuodenaikojen välisiä lämpötilaeroja.[5]

Torontossa on 1 500 puistoa, ja 18,1 % eli noin 8 000 hehtaaria sen pinta-alasta on erilaisia viheralueita – laaksoja, rotkoja, metsiköitä, puistoja, viljelyksiä ja luonnontilaisia rantoja. Kaupunki sijaitsee Kanadan lehtimetsävyöhykkeen eli carolinalaisen metsän itäreunassa ja kuuluu kasvuvyöhykkeeseen 6 Kanadan maatalousministeriön laatimassa vyöhykejaossa puuvartisille kasveille.[6] Suur-Toronton yleisimpiä puulajeja ovat erilaiset vaahterat, tammet ja hikkorit.[7] Tavallisimpia eläimiä ovat jyrsijät, pulut, pesukarhut, haisunäädät, oravat, ketut, kojootit, jänikset, lepakot ja pussirotat.[8]

Torontolla on 43 km yhteistä rantaviivaa Ontariojärven kanssa (138 km, jos kaikki järvenpoukamat ja saaret otetaan mittauksessa huomioon), ja kaupungin kautta laskee Ontariojärveen useita jokia, joiden yhteenlaskettu pituus on 307 km.[6] Donjoki virtaa keskustan itäpuolella ja Humberjoki länsipuolella, ja niiden jokilaaksot ovat tärkeitä viheralueita.[9]

Toronton ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −1,1 −0,2 4,6 11,3 18,5 23,5 26,4 25,3 20,7 13,8 7,4 1,8 ka. 12,7
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −7,3 −6,3 −2,0 3,8 9,9 14,8 17,9 17,3 13,2 7,3 2,2 −3,7 ka. 5,6
Vrk:n keskilämpötila (°C) −4,2 −3,2 1,3 7,6 14,2 19,2 22,2 21,3 17 10,6 4,8 −0,9 ka. 9,2
Sademäärä (mm) 61,2 50,5 66,1 69,6 73,3 71,5 67,5 79,6 83,4 64,7 75,7 71 Σ 834,1
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−1,1
−7,3
−0,2
−6,3
4,6
−2,0
11,3
3,8
18,5
9,9
23,5
14,8
26,4
17,9
25,3
17,3
20,7
13,2
13,8
7,3
7,4
2,2
1,8
−3,7
S
a
d
a
n
t
a		 61,2
50,5
66,1
69,6
73,3
71,5
67,5
79,6
83,4
64,7
75,7
71


Lähde: Toronto *, Ontario Canadian Climate Normals 1971–2000. Environment Canada. Arkistoitu 2.3.2009. Viitattu 12.5.2009.

Kaupunkikuva ja nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Image
Toronton horisontti

Toronto alkoi kehittyä sataman läheiselle noin neljä kilometriä leveälle rantakaistaleelle. Sen takana on melko jyrkkä nousu ylätasangolle, ja tämän takana pyöreämuotoisia kukkuloita. Jokien ja pienempien purojen laaksot olivat aluksi kanoottireittejä, myöhemmin jokilaaksoihin vedettiin maanteitä ja kiskoja. Rantakaistale on edelleen Toronton kantakaupungin ydin, ja sinne piirrettiin ruutukaava 1700-luvun lopulla. Teollisuusalueet syntyivät kaupungin itä- ja länsipuolille rautatien varteen. Raitiovaunuliikenne alkoi 1800-luvulla, ja rohkaisi keskiluokkaa muuttamaan lähiöihin. Keskustaan nousi teräsrunkoisia pilvenpiirtäjiä jo 1900-luvun alussa. Nykyisin kerrostalot hallitsevat Toronton kaupunkikuvaa. Niihin kuuluvat asuinalueiden tornitalot, keskustan liikehuoneistot sekä liikenteen solmukohtiin syntyneet toimistokorttelit.[10]

Toronton maamerkkejä ovat CN Tower (553 metriä korkea ja maailman toiseksi korkein vapaasti seisova rakennelma) ja Rogers Centre (entinen Skydome; maailman ensimmäinen urheiluareena, jossa on siirrettävä katto). Toronton kaupungintalon on suunnitellut suomalainen arkkitehti Viljo Revell 1960-luvun alussa.[11] Torontossa sijaitsee jääkiekon historiaa, tunnettuja seuroja ja pelaajia esittelevä erikoismuseo: Hockey Hall of Fame. Ontariojärven rannalla on vesipuisto Ontario Place ja vähän matkan päässä valtava huvipuisto Canada’s Wonderland.[12]

Image
Näkymä Torontoon CN Towerin näköalatasanteelta.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Image
Toronton kartta vuodelta 1894

Kun eurooppalaiset saapuivat nykyisen Toronton alueelle, siellä asui huroneja, jotka olivat syrjäyttäneet irokeesit noin vuonna 1500. Toronton nimi on luultavasti peräisin irokeesien sanasta tkaronto, ”paikka, jossa puut seisovat vedessä”.[13]

Ranskalaiset perustivat kauppa-aseman ja Fort Rouillé -linnoituksen vuonna 1750 mutta hylkäsivät sen jo vuonna 1759, kun britit olivat saaneet haltuunsa Quebecin.[14] Vuonna 1793 Ylä-Kanadan ensimmäinen varakuvernööri John Graves Simcoe perusti Toronton paikalle Yorkin kaupungin ja linnakkeen. Hän siirsi sinne provinssin pääkaupungin ja rakensi teitä kaupungista sisämaahan nopeuttaakseen ympäröivän alueen uudisasutusta. Kaupungin hallinnollinen asema houkutteli sinne kauppiaita, käsityöläisiä ja työmiehiä. Silti sen asukasluku oli vain 700 vielä 1812.[15]

Vuoden 1812 sodassa yhdysvaltalaiset valtasivat Yorkin kaksi kertaa. Sodan jälkeen kaupunkiin muutti paljon siirtolaisia Britanniasta ja sen väkiluku alkoi kasvaa nopeasti. Asukkaita oli jo 9 000 vuonna 1834, jolloin kaupungin nimeksi muutettiin Toronto ja se sai virallisesti cityn aseman entisen townin sijaan. Ensimmäiseksi pormestariksi valittiin William Lyon Mackenzie.[15]

Vuonna 1853 Torontoon rakennettiin rautatie, ja 1867 siitä tuli Ontarion pääkaupunki. Tämän jälkeen sen väkimäärä alkoi kasvaa voimakkaasti. Vuonna 1885 asukkaita oli 100 000 ja vuonna 1934 jo 629 000. 1900-luvun alussa Toronto toimi kaupan solmukohtana New Yorkin ja Montrealin ja vastikään asutettujen Kanadan länsiosien välillä. Lännen metsistä ja kaivoksista tuli raaka-aineita ja Niagaran putouksilta vesivoimaa. Toronton kauppiaat hoitivat postimyyntiä maan länsiosiin, ja suuret pankit ja vakuutusyhtiöt avasivat sinne konttoreita.[10]

Kaikkein voimakkainta kasvu on kuitenkin ollut vasta toisen maailmansodan jälkeen, kun Euroopasta ja Aasiasta tulleet siirtolaiset ovat kasvattaneet kaupungin väkimäärää huomattavasti.[16] Suur-Toronton väkimäärä ylitti miljoonan asukkaan rajapyykin 1951 ja vuonna 1953 perustettiin Metropolitan Toronto Authority hallinnoimaan metropolialueen laajuisia ongelmia. Ennen pitkää Toronto ohitti Montrealin Kanadan finanssikeskuksena. Nykyinen Toronton kaupunki syntyi 1. tammikuuta 1998, kun Toronton, North Yorkin, Scarboroughin, Yorkin ja Etobicoken kaupungit sekä East Yorkin borough yhdistyivät.[10]

Hallinto ja politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Torontoa johtaa pormestari, joka valitaan suoralla vaalilla. Kaupunginvaltuustossa on pormestarin lisäksi 25 valtuutettua, yksi jokaisesta vaalipiiristä. Vielä vuonna 2018 edustajia valittiin 47, mutta Ontarion pääministerin Doug Fordin hallinnon ajama lakiuudistus muutti paikallishallinnon vaalipiirirajoja, mikä pienensi Toronton valtuustoa.[15]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Torontossa on sekatalous, jonka taloutta ei hallitse yksi ala. Kaupunki on Kanadan kauppa- ja finanssialan keskus, ja lisäksi kaupungissa on merkittävä kiinteistöliiketaloutta sekä tukku- ja vähittäiskauppaa.[17][15]

Kaupungin talouselämä kattaa 11 % koko Kanadan bruttokansantuotteesta. Toronton pörssi eli TSX on Kanadan suurin, Pohjois-Amerikan toiseksi suurin ja maailman kuudenneksi suurin pörssi. Viidellä maan kuudesta suurimmasta pankista on pääkonttorinsa sen lähellä.[18] Vuonna 2010 85 % asukkaista työskenteli palveluammateissa. Työttömyys oli 9,94 %, lähes kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin Kanadan keskiarvo.[19]

Vuonna 2007 kaupungin suurimpiin työnantajiin kuuluivat kunnan, valtion ja provinssin virastojen ohella Air Canada, vähittäiskauppaketju A & P, Kanadan postilaitos, Toronton liikennelaitos, neljä pankkia, auton osia valmistava Magna International sekä Toronton yliopisto.[20]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2021 väestönlaskennassa Torontossa asui 2 794 356 ihmistä. Väkiluku oli kasvanut viidessä vuodessa 2,3 prosentilla, kun vuosina 2011–2016 kasvu oli ollut 4,5 prosenttia.[2] Vuoden 2016 väestönlaskennassa oli ollut 2 731 571 asukasta ja vuoden 2011 väestönlaskennassa 2 615 060.[3] Suur-Toronton ja Hamiltonin alueen yhteisellä metropolialuella oli vuoden 2021 väestönlaskennan mukaan 7 281 694 asukasta eli melkein viidennes koko Kanadan asukkaista.[2]

Toronton asukkaiden valtaosa on historiallisesti ollut peräisin Britteinsaarilta, mutta tilanne on muuttunut maahanmuuton myötä. Britit jäivät vähemmistöksi vuonna 1961.[17] 1900-luvun alussa maahanmuuttoa tuli erityisesti Euroopan mantereelta, josta Torontio saapui muun muassa juutalaisia, italialaisia ja ukrainalaisia. Vuonna 1920 englantilaisten joukossa oli noin 13 prosentin yhteisö uusista maahanmuuttajista. Toisen maailmansodan jälkeen alkoi seuraava suuri muuttoliike. Uudet tulijat olivat alkujaan brittejä, mutta sitten italialaisia saapui erityisesti 1960-luvulla. Muita merkittäviä tulijoita olivat saksalaiset, puolalaiset, unkarilaiset, Balkanin slaavati, kreikkalaiset ja portugalilaiset. Toronton väestöön on 1970- ja 1980-luvulla vaikuttaneet myös karibialaiset, eteläaasialaiset ja itäaasialaiset.[15]

Toronto on yksi maailman monikulttuurisimmista kaupungeista.[15] Kaupungin asukkaista 47,1 prosenttia on syntynyt Kanadassa, ja yli puolet on siis syntynyt muualla.[21] YK:n mukaan Torontossa on maailman kaupungeista toiseksi suurin maahanmuuttajien osuus heti Miamin jälkeen. Niinpä kaupungissa onkin useita etnisiä kaupunginosia, kuten Little Italy, Little Jamaica, Greektown, Little Portugal, Little India ja Little Mogadishu sekä peräti viisi Chinatownia.[12]

Torontolaisista 297 725 identifioi itsensä kiinalaistaustaiseksi. Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat englantilaiset (244 995), irlantilaiset (226 865), skotlantilaiset (211 175), intialaiset (182 115), italialaiset (167 460), kanadalaiset (165 640), filippiniläiset (161 495), saksalaiset (107 475) ja ranskalaiset (85 715). Asukkaista 55,7 prosentia kuului niin sanottuihin näkyviin vähemmistöihin.[21]

Toronton asukkaista hieman yli puolet puhui vuoden 2021 väestönlaskennan mukaan englantia englantia äidinkielenään. Kanadan toista virallista kieltä ranskaa puhui vain 1,2 prosenttia asukkaista. Mandariinikiinan osuus on 4,1 prosenttia ja kantoninkiina 3,7 prosenttia. Yli kahden prosentin osuus on myös tagalogilla, espanjalla ja portugalilla.[22]

Toronton asukkaista kristittyjä on 46,2 prosenttia, vielä 2001 osuus oli ollu 60,3 prosenttia. Uskonnottomien osuus samassa ajassa oli kasvanut 18,5 prosentista 30,6 prosenttiin, muslimien osuus 6,7 prosentista 9,6 prosenttiin ja hindujen 4,8 prosentista 6,2 prosenttiin. Juutalaisten osuus on 3,6 prosenttia, buddhalaisten 2,3 prosenttia ja sikhien 0,8 prosenttia.[21]

Palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Image
TTC:n raitiovaunutyypit

Toronton liikennelaitos, Toronto Transit Commission (TTC), vastaa kaupungin joukkoliikenteestä, joka on Pohjois-Amerikan kolmanneksi suurin joukkoliikennejärjestelmä.[15] Toronton metroon kuuluu viisi linjaa. Maanalaisen linjojen lisäksi liikennelaitos operoi busseja, pikaraitioteitä ja raitiovaunuja.[23] GO Transit on puolestaan koko metropolialueen liikenteestä vastaava liikennelaitos.[15]

Toronton päärautatieasema Union Station on Kanadan vilkkain matkustajaliikenteen solmupiste, jonka kautta kulkee vuosittain noin 65 miljoonaa matkustajaa.[24][25] Valtaosa aseman käyttäjistä on Suur-Toronton alueen työmatkalaisia, jotka matkustavat GO Transitin paikallisjunilla ja -busseilla.[26] VIA Rail liikennöi asemalta myös kaukojunia muun muassa Ottawaan, Montrealiin, Vancouveriin ja New Yorkiin.[27]

Torontoa palvelee kaksi lentoasemaa. Aivan keskustan tuntumassa Torontonsaarilla on Toronto Cityn lentoasema. Toronton Pearsonin kansainvälinen lentoasema puolestaan sijaitsee noin 30 kilometriä kaupungista länteen Maltonissa.[17] Toronton kansainvälinen lentoasema on Kanadan vilkkain, ja sitä käytti vuonna 2024 yli 45,7 miljoonaa matkustajaa.[28] Sieltä on suora junayhteys Union Stationille Toronton ydinkeskustassa.[29]

Toronton teollisuuden ja liike-elämän kannalta satama on myös erittäin tärkeä. Torontosta on vesiteitse suora yhteys Yhdysvaltoihin ja Saint Lawrencen kautta myös Atlantille. Jääolojen takia satama kuitenkin suljetaan talveksi.[10]

Koulutus ja tiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Torontossa sijaitsee Kanadan suurin yliopisto, vuonna 1827 perustettu Toronton yliopisto. Torontossa on myös maan kolmanneksi suurin yliopisto, vuonna 1959 perustettu Yorkin yliopisto sekä vuonna 1993 yliopisto-oikeudet saanut Ryersonin yliopisto. Kaupungissa on lisäksi useita taidealojen oppilaitoksia.[30]

Infrastruktuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toronton vesilaitoksella on järven rannalla neljä juomavedenottamoa ja neljä jäteveden käsittelylaitosta. Kaupungissa käytetään päivittäin noin 968 miljoonaa litraa vettä.[31] Toronton sähkölaitos on yksi Kanadan suurimmista kunnallisista energialaitoksista. Se jakelee sähköä, jota tuotetaan hiilellä, ydinvoimalla, vesivoimalla, maakaasulla ja uusiutuvilla energialähteillä. Sähköntuotanto on Ontarion energialaitoksen vastuulla.[32]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Image
Suomalaisen arkkitehdin Viljo Revellin suunnittelema Toronton kaupungintalo.

Musiikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toronton sinfoniaorkesteri on perustettu ensimmäisen kerran vuonna 1906 ja nykymuodossaan 1923. Se on saavuttanut mainetta useilla kiertueillaan ja levytyksillään. Jukka-Pekka Saraste toimi orkesterin musiikillisena johtajana vuosina 1994–2001.[33]

Yorkville tunnettiin 1960-luvulla kahviloistaan ja klubeistaan, joissa soittivat muun muassa Neil Young, Joni Mitchell ja Gordon Lightfoot. Myöhemmin Torontossa toimineita artistela ovat olleet muun muassa Rush, Cowboy Junkies, Barenaked Ladies, Broken Social Scene, Drake ja Feist.[17]

Elokuva

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toronton elokuvajuhlat on vuosittain järjestettävä kansainvälinen elokuva-alan tapahtuma. Se on kävijämäärältään alansa suurin maailmassa.[34]

Toronto on Kanadan televisio- ja elokuva-alojen keskus, ja sieltä on myös lähtöisin monia kansainvälisesti tunnettuja elokuvantekijöihä. Sieltä on kotoisin muun muassa ohjaajat David Cronenberg, Norman Jewison ja Atom Egoyan sekä näyttelijät Mary Pickford, Christopher Plummer, John Candy ja Jim Carrey.[17]

Media

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Torontosta alkunsa saaneet monikieliset kanavat OMNI1 ja OMNI2 näkyvät kaapelin kautta myös muualla Kanadassa. OMNI1:n ohjelmistosta 40 % on englanninkielistä, loppuaika jakaantuu viidentoista eri kielen kesken. OMNI2:lla on tarjolla vielä 20 kieltä lisää, ja ne täyttävät 70 % ohjelma-ajasta.[35]

Suuria Torontossa ilmestyviä sanomalehtiä ovat The Globe and Mail, Toronto Sun ja Toronto Star.[36]

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Torontossa on seitsemän eri urheilulajien ammattilaisjoukkuetta:[37]

Alueen moottoriurheilun keskus Mosport International Raceway sijaitsee kaupungin ulkopuolella, mutta Honda Indy Toronto ajetaan Länsi-Toronton kaduilla. Jääkiekon pyhättö Hockey Hall of Fame -museo kaupungin keskustassa esittelee oikean Stanley Cup-pokaalin ja NHL-pukuhuoneen kopion sekä laajan kokoelman muita jääkiekon arvoesineitä.[37]

Ystävyyskaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Weir, Andrew (päätoimittaja): Toronto Visitor Guide 2009. Toronto: Tourism Toronto, 2009.
  • City of Toronto (html) 1998–2009. City of Toronto. Viitattu 12.5.2009. (englanniksi)

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 Census Profile Toronto City & Metropolitan Area 24.10.2012. Statistics Canada. Viitattu 29.11.2015.
  2. 1 2 3 2021 Census: Population and Dwelling Counts (PDF) 11.2.2022. City of Toronto. Viitattu 31.5.2026. (englanniksi)
  3. 1 2 Census Profile, 2016 Census Toronto, City Statistics Canada. Viitattu 18.5.2018. (englanniksi)
  4. ↑ Business and Economic Development Toronto.ca. Arkistoitu 29.10.2014. Viitattu 1.12.2014.
  5. 1 2 Toronto Visitor Guide 2009, s. 105
  6. 1 2 3 4 5 City of Toronto: Toronto Facts, Toronto’s Geography
  7. ↑ Common Tree Species Guide for Greater Toronto Area and Niagara Region (PDF) ACER, Association for Canadian Educational Resources. Viitattu 14.7.2015. (englanniksi)
  8. ↑ Urban Wildlife Fact Sheet City of Toronto. Arkistoitu 13.7.2015. Viitattu 14.7.2015. (englanniksi)
  9. ↑ Don, Humber river valleys to get greenbelt protection 2010. The Star. Viitattu 18.3.2012. (englanniksi)
  10. 1 2 3 4 Toronto The Canadian Encyclopedia. 2012. Historica-Dominion. Arkistoitu 27.10.2013. Viitattu 1.7.2015.
  11. ↑ Toronton kaupungintalo Didrichsenin kaupunginmuseo. Arkistoitu 17.9.2011. Viitattu 10.3.2012.
  12. 1 2 Attraction highlights toronto.ca. Arkistoitu 7.6.2011. Viitattu 10.3.2012.
  13. ↑ The real story of how Toronto got its name Natural Resources Canada. Arkistoitu 9.12.2011. Viitattu 19.3.2012.
  14. ↑ Fort Rouille (Arkistoitu – Internet Archive) Jarvis Collegiate Institute
  15. 1 2 3 4 5 6 7 8 J. M. S. Careless: Toronto The Canadian Encyclopedia. 12.5.2026. Historica Canada. Viitattu 31.5.2026. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”encyclopedia-toronto” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  16. ↑ Harold Trooper: History of Immigration to Toronto Since the Second World War: From Toronto "the Good" to Toronto "the World in a City" CERIS Working Paper No. 12. 2000. Viitattu 10.3.2012.
  17. 1 2 3 4 5 Thomas Howarth & Brett McGillivray: Toronto Encyclopedia Britannica. 29.5.2026. Viitattu 31.5.2026. (englanniksi)
  18. ↑ Toronto Overview toronto.ca. Viitattu 9.3.2012.
  19. ↑ Labour force overview toronto.ca. Viitattu 9.3.2012.
  20. ↑ Largest Employers Toronto Western Libraries. Arkistoitu 18.4.2010. Viitattu 10.3.2012.
  21. 1 2 3 2021 Census: Citizenship, Immigration, Ethnic Origin, Visible Minority Groups (Race), Mobility, Migration, Religion (PDF) 4.11.2022. City of Toronto. Viitattu 31.5.2026. (englanniksi)
  22. ↑ 2021 Census: Language (PDF) 19.8.2022. City of Toronto. Viitattu 31.5.2026. (englanniksi)
  23. ↑ Routes and schedules Toronto Transit Commission. Viitattu 4.6.2026. (englanniksi)
  24. ↑ Union Station Revitalization Project (PDF) 28.5.2009. City of Toronto. Arkistoitu 13.12.2014. Viitattu 12.12.2014. (englanniksi)
  25. ↑ Union Station Toronto Railway Historical Association. Viitattu 12.12.2014. (englanniksi)
  26. ↑ About Union Station GO Transit. Arkistoitu 2.11.2014. Viitattu 12.12.2014. (englanniksi)
  27. ↑ Explore our destinations VIA Rail. Viitattu 12.12.2014. (englanniksi)
  28. ↑ Air passenger traffic at Canadian airports, annual Statistics Canada. Viitattu 4.6.2026. (englanniksi)
  29. ↑ About UP Metrolinx. Viitattu 14.7.2015. (englanniksi)
  30. ↑ Universities and Colleges in Toronto toronto.ca. Arkistoitu 28.5.2012. Viitattu 10.3.2012.
  31. ↑ Toronto Water, water production reports toronto.ca. Arkistoitu 22.2.2014. Viitattu 17.2.2014.
  32. ↑ About Us (Arkistoitu – Internet Archive) Toronto Hydro (englanniksi)
  33. ↑ Toronto Symphony Orchestra The Canadian Encyclopedia. Arkistoitu 22.3.2012. Viitattu 18.3.2012. (englanniksi)
  34. ↑ BBC News: Water opens Toronto Film Festival
  35. ↑ About OMNI television omnitv.
  36. ↑ Country Profile Canada BBC News
  37. 1 2 Professional Sports See Toronto Now. Arkistoitu 12.3.2012. Viitattu 18.3.2012. (englanniksi)
  38. 1 2 3 4 5 6 International Alliance Program City of Toronto. 14.7.2017. Viitattu 18.6.2023. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Toronto&oldid=24041968”