Iamneia
| Iamneia | |
|---|---|
| Ἰάμνεια | |
| Sijainti | |
  Iamneia |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Israel |
| Paikkakunta | Yavne, Keski-Israel |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Valtakunta | mm.: Persia hellenistiset valtakunnat makkabealaisten valtakunta Rooman valtakunta Bysantin valtakunta |
| Alue | Palestiina |
| Provinssi | Judaea Syria Palaestina Palaestina prima |
Iamneia (m.kreik. Ἰάμνεια,[1] myös Ἰάμνια, Iamnia, Ἰεμναά, Iemnaa; lat. Iamnia, Jamnia) eli Jabne(h) (hepr. יבנה, m.kreik. Ἰαβνής, Iabnēs)[2] oli antiikin aikainen kaupunki Palestiinassa nykyisen Israelin alueella.[3][4] Se sijaitsi nykyisen Yavnen kaupungin paikalla.[5][6][7]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Iamneian kaupunki sijaitsi Palestiinassa Juudean luoteisrajalla,[3][4] noin kuusi kilometriä sisämaahan Palestiinan rannikosta eli Välimeren rannasta.[5] Josephus kertoo kaupungin kuuluneen siihen Juudan heimon osaan, jota Danin heimolaiset asuttivat,[4][8] ja hän kuvaa sen sisämaan kaupungiksi.[4][9] Myös Ensimmäisessä makkabilaiskirjassa se mainitaan tasankoalueella sijaitsevaksi.[4][10]
Iamneialla oli rannikolla erillinen satamakaupunki Iamneia paralios, samoin kuin Azotoksella eli Ashdodilla, Askalonilla ja Gazalla. Se sijaitsi kaupungista länteen nykyisen Minet Rubinin alueella. Satama mainitaan Toisessa makkabilaiskirjassa. Plinius vanhempi sanoo suoraan, että Iamneia-nimisiä paikkoja oli kaksi, joista toinen oli sisämaassa, ja sijoittaa ne Azotoksen ja Ioppen eli Joppan väliin.[3][4][11] Erillisen sataman mainitsevat myös Klaudios Ptolemaios ja Eusebios sekä Itinerarium Antonini Augusti, joka sijoittaa sataman 36 roomalaisen mailin päähän Gazasta ja 12 mailin päähän Diospoliista eli Lyddasta.[4][12]
.jpg)
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Iamneia oli alun perin filistealainen kaupunki. Septuagintassa olevan Joosuan kirjan tekstin mukaan se kuului Juudan heimolle,[4][13] mutta hepreankielinen teksti ei mainitse sitä tuossa yhteydessä. Se esiintyy kuitenkin Toisessa aikakirjassa, jossa se on yksi niistä filistealaiskaupungeista, jotka kuningas Asarja eli Ussia valloitti ja tuhosi. Raamatunsuomennoksessa sen nimi on muodossa Jabne.[4][14]
Persialaisvallan aikana ja varhaisella hellenistisellä kaudella Iamneia kuului Edomiin eli Idumaiaan ja toimi jonkin aikaa alueen käskynhaltijan asuinpaikkana.[3][15] Vuonna 147 eaa. Jonatan ja Simon Makkabi saivat siellä ratkaisevan voiton Gorgiaan johtamasta suuresta seleukidien armeijasta, mutta makkabealaisten valtakuntaan sen liitti vasta Johannes Hyrkanos.[3][16]
Pompeiuksen valloitettua Palestiinan vuonna 64 eaa. Iamneia palautettiin sen entisille asukkaille, ja Gabinius rakennutti sen uudelleen.[3][17] Herodeksen noustua valtaistuimelle kaupunki annettiin hänelle, ja hänen kuolemansa jälkeen Salomelle.[3][18] Myöhemmin se näyttäisi siirtyneen Herodes Agrippalle.[3]
Filon Aleksandrialainen mainitsee Iamneian merkittävänä paikkana, jossa sai alkunsa juutalaisten kapina keisari Caligulaa vastaan ja hänen jumalanpilkallinen yrityksensä häväistä Jerusalemin temppeli. Filonin kuvauksen mukaan Iamneiassa, yhdessä Juudean väkirikkaimmista kaupungeista, oli pieni pakanaväestö, joka ärsytti juutalaisia loukkaamalla heidän tapojaan tahallisesti. Epärehellinen virkamies nimeltä Capito, joka oli lähetetty Palestiinaan perimään veroja, halusi ennakoida juutalaisten valitukset hänen ahneudestaan ja käski pystyttää kaupunkiin muta-alttarin keisarin jumalallistamista varten. Juutalaiset, kuten hän oli odottanut, raivostuivat pyhän maan häpäisystä, ja kokoontuivat ja tuhosivat alttarin. Tämän kuultuaan keisari, joka oli jo entuudestaan ärtynyt Egyptissä tapahtuneista asioista, päätti kostaa loukkauksen pystyttämällä ratsastajapatsaan itsestään temppelin kaikkeinpyhimpään.[4][19]
Vespasianus valloitti kaupungin ja myönsi sille itsehallinnon.[3][20] Jerusalemin temppelin tuhon jälkeen se toimi jonkin aikaa sanhedrinin istuinpaikkana.[3]
Myöhäisellä roomalaisella ja bysanttilaisella ajalla Iamneia oli merkittävä ja toimi piispanistuimena, joskin Eusebios tunsi sen vain pienenä kaupunkina.[3][12] Sen metropolis oli Caesarea.[21] Kaupunki esiintyy sekä Tabula Peutingerianassa 300-luvulta että Madaban kartassa 500-luvulta.[3]
Nykyisin Iamneia (Iamnia, Iamnitenus) on katolisen kirkon titulaaripiispan istuin.[21]
Rakennukset ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupungin paikalla on ollut nähtävillä antiikin aikaisia raunioita vielä ainakin 1800-luvulla. Lähellä oli roomalaisaikaiseksi sillaksi tulkitut sillan rauniot. Silta ylitti nykyisen Nahr-el-Rûsbîan meren ja kaupungin paikan välillä ja oli todennäköisesti tehty helpottamaan liikennettä kaupungin ja sen sataman välillä.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Strabon: Geografika 16.2.28.
- ↑ Septuaginta.
- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”JAMNEIA or JABNEH (Yavneh) Israel”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Smith, William: ”Iamnia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- 1 2 Iamneia Pleiades. Viitattu 1.9.2025. (englanniksi)
- ↑ Iamneia (Palestine) 40 Yavne - Ιάμνεια ToposText. Viitattu 1.9.2025. (englanniksi)
- ↑ ”70 F2 Iamneia”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699 (englanniksi)
- ↑ Josephus: Juutalaisten muinaisajat (Antiquitates Judaicae) 5.1.22.
- ↑ Josephus: Juutalaisten muinaisajat (Antiquitates Judaicae) 14.4.4, Juutalaissodan historia (Bellum Judaicum) 1.7.7.
- ↑ 1. Makk. 10:69, 10:71.
- ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.14.
- 1 2 Eusebios Kesarealainen: Onomastikon, Ἰάμνεια (106.22 jne.).
- ↑ Joos. 15:46, nimellä Γέμνα, Gemna.
- ↑ 2. Aik. 26:6.
- ↑ 1. Makk. 4:15.
- ↑ Josephus: Juutalaisten muinaisajat (Antiquitates Judaicae) 13.324, mutta vrt. 13.215.
- ↑ Josephus: Juutalaissodan historia (Bellum Judaicum) 1.166.
- ↑ Josephus: Juutalaissodan historia (Bellum Judaicum) 2.98.
- ↑ Filon Aleksandrialainen: De legatio ad Gaium, Op. vol. ii. s. 573.
- ↑ Josephus: Juutalaissodan historia (Bellum Iudaicum) 4.130.
- 1 2 Iamnia Catholic Hierarchy. Viitattu 1.9.2025. (englanniksi)
