Artikkeli on yli 14 vuotta vanha

Väitös: Joensuulaisnuoret hyväksyivät skinit

Joensuulaiset nuoret hyväksyivät 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa rasismin ja skinit. Tämä käy ilmi yhteiskuntatieteiden maisteri Sini Perhon vastavalmistuneesta väitöskirjasta, joka tarkastetaan perjantaina Itä-Suomen yliopistossa. Erilaisuutta nuoret eivät ymmärtäneet.

Skinejä Joensuun katukuvassa. Skini-ilmiö oli Joensuussa laajimmillaan 1990-luvulla.
Kuva: Yle

Joensuulaisnuorten elämänpiirissä vaadittiin keskinäistä samanlaisuutta, mikä tarkoitti myönteistä suhtautumista rasistisuuteen ja skinikulttuuriin. Erilaisuutta ja monikulttuurisuutta vastustettiin.

Perho haastatteli väitöskirjaansa 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa 13-19 -vuotiaita nuoria. Perho tarkastelee tutkimuksessaan myös rasismia koskevia artikkeleita.

Entä nyt?

Kysyimme nykyisiltä joensuulaisnuorilta, mitä he ajattelevat ulkomaalaistaustaisista ihmisistä ja rasismista. Ulkomaalaistaustaiset kaverit ovat tavallisia. sanoo kontiolahtelainen Joni Hopponen.

- On tuttavia yläasteen puolelta, että siellä kun on paljon maahanmuuttajaoppilaita, niin sitä kautta on pari. Eihän rasismi oikein ole. Ihmisiähän he ovat missä muutkin, toteaa Hopponen.

- Mä en ole itse ajatellut ketään rasistisesti. On myös se, että kun he tulevat eri kulttuurista Suomeen, niin sitten esimerkiksi turkkilaiset eivät tiedä miten ollaan Suomessa. Suomalaiset eivät välttämättä tykkää, että perään vihellellään ja tämmöistä, sanoo joensuulainen Iiris Fräntilä.