Maraton
| Maraton | |
|---|---|
 Juoksijoita olympiamaratonilla 2016 |
|
| Miesten ennätykset | |
| Maailmanennätys |  Sabastian Sawe1.59.30 (2026)[a] |
| Olympiaennätys |  Tamirat Tola2.06.26 (2024) |
| Naisten ennätykset | |
| Maailmanennätys | Ruth Chepngetich 2.09.56 (2024, sekakilpailu) Tigst Assefa2.15.41 (2026, naisten kilpailu)[a] |
| Olympiaennätys |  Sifan Hassan2.22.55 (2024) |
Maraton eli maratonjuoksu on 42,195 kilometrin kestävyysjuoksumatka. Maraton on ollut kesäolympialaisten ohjelmassa ensimmäisistä kisoista 1896 alkaen. Juoksumatkan pituus ja nimi perustuvat kreikkalaiseen taruun, jossa sotilas Feidippides juoksi Marathonin kylästä Ateenaan noin 40 kilometrin matkan ilmoittamaan persialaisten lyömisestä Marathonin taistelussa.[1][2] Maratonjuoksun nykyinen pituus vakiintui vuoden 1908 kesäolympiakisoissa.[2] Maratonin juokseminen on hyvin vaativa urheilusuoritus.
Viralliset maailmanennätykset on miehissä 2.00.35 kenialaisen Kelvin Kiptumin nimissä ja naisissa 2.09.56 kenialaisen Ruth Chepngetichin nimissä. Vain naisten kilpailuna juostun maratonin virallinen maailmanennätys on etiopialaisen Tigst Assefan 2.15.50.[3] Sekä miesten ME että vain naisten kilpailun maailmanennätykset alitettiin vuoden 2026 Lontoon maratonilla, mutta näitä aikoja ei ole vielä vahvistettu virallisiksi ennätyksiksi. Lontoossa kenialainen Sabastian Sawe ja etiopialainen Yomif Kejelcha alittivat ensimmäisinä virallisessa maratonkilpailussa kahden tunnin rajan.[4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maraton perustuu kreikkalaisen Herodotoksen (n. 484–425 eaa.) Historiateoksessaan kuvaamaan kertomukseen, jossa ateenalaiset lähettivät Feidippideen hakemaan Spartasta apua taisteluun persialaisia vastaan. Herodotoksen mukaan Feidippides oli perillä Spartassa (225 kilometrin päässä) seuraavana päivänä. Spartalaiset eivät voineet uskonnollisista syistä heti lähteä ja myöhästyivät taistelusta. Ateenalaisten onnistui kuitenkin pysäyttää persialaisten eteneminen Marathonin taistelussa. Taistelun jälkeen ateenalaiset palasivat juosten kotiin varmistaakseen, ettei Persian laivasto hyökkää Ateenaan. Myöhemmissä versiossa kaksi juoksumatkaa on sekoitettu toisiinsa: Plutarkhos (n. 46–120) siteerasi tutkielmassaan Ovatko ateenalaiset maineikkaampia sodassa kuin viisaudessa sittemmin kadonnutta Herakleides Pontoslaisen (n. 387–312 eaa.) teosta, jossa Thersippos-nimisen juoksijan kerrottiin juosseen Marathonista Ateenaan kertomaan voitosta ja kuolleen saavuttuaan perille. Lukianos (n. 125–180) kertoi saman version, mutta hän oli vaihtanut nimen taas Feidippideeksi. Herodotoksen kirjoittaessa Historiateosta Marathonin taistelusta oli kulunut 30–40 vuotta, joten hänen kertomuksensa saattaa perustua tositapahtumiin. Pierre de Coubertin ja muut nykyaikaisen olympialiikkeen perustajat pohjasivat modernin maratonin Robert Browningin vuonna 1879 kirjoittamaan runoon Feidippides, jossa matka oli taas Marathonista Ateenaan.
Ensimmäinen maraton oli kuukausi ennen Ateenan olympialaisia 1896 juostu Kreikan mestaruuskilpailu, johon otti osaa 11 juoksijaa. Vanhaa tarua noudattaen reitti kulki tuolloin Marathonista Ateenaan. Sama reitti oli käytössä kuukautta myöhemmin Ateenan olympialaisissa.
Matkan tarkka pituus oli aluksi vakiintumaton, riitti, että matka oli kaikille sama ja karkeasti 40 kilometriä. Nykyinen tarkka pituus, 42 195 metriä, tulee Lontoon kesäolympialaisista 1908, jolloin kuningatar Aleksandra määräsi maratonin lähdön tapahtuvaksi Windsorin linnan pihalta ja maalin kuninkaallisen aition eteen White City Stadionille.[5] Alun perin maratonin oli tarkoitus alkaa Windsorin kaupungin keskustasta, jolloin sen pituus olisi ollut tasan 26 mailia (41 843 metriä), mutta Walesin prinsessa Maryn pyynnöstä lähtöpaikka siirrettiin Windsorin linnan edustalle, jolloin matka piteni 385 jaardia eli 352 metriä ja sai täten nykyisen pituutensa.
Kaksissa seuraavissa olympialaisissa matka edelleen vaihteli, mutta vuonna 1921 Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF virallisti maratonin pituuden Lontoon maratonin mukaiseksi.[6]
Ensimmäinen naisten olympiamaraton juostiin vuonna 1984.[7]
Maailman vanhin yhä järjestettävä maratonkilpailu on Bostonin maraton, joka järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1897. New Yorkin maratonista tuli maailman suosituin kaupunkimaraton vuonna 1976, kun sen reitti siirrettiin kulkemaan New Yorkin viiden kaupunginosan läpi. Sen saaman julkisuuden myötä maratonin suosio kasvoi maailmalla yhtäkkiä voimakkaasti. 2000-lukuun mennessä kaupunkimaratonit ovat nousseet maailmalla hyvin yleisiksi, ja niistä suurimmissa osanottajia on yli 40 000. New Yorkin ja Bostonin ohella suosituimpia suurmaratoneja ovat esimerkiksi Berliinin, Lontoon ja Pariisin maratonit.[8]
Juoksemisen motiivit ja lahjakkuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maratonjuoksu on suosittu kilpailulaji ja harrastus, ja sitä juostaan monesta eri syystä. Jotkut juoksevat maratonia kilpailun ja sen tuoman jännityksen vuoksi. Maratonin harrastajat ovat kertoneet motivaatiokseen myös esimerkiksi omien fyysisten ja psyykkisten rajojensa etsimisen ja ylittämisen, omien heikkouksiensa voittamisen, itselle asetetun tavoitteen saavuttamisen, haasteessa onnistumisen, vaikeuksien ylittämisen, tehtävän suorittamisesta saadut elämykset, näyttämisen halun, uusien asioiden kokemisen ja oppimisen, ryhmään kuulumisen, itsetunnon ja minäkuvan kehittämisen sekä liikunnan ilon kokemisen.[9]
Lahjakkuuteen maratonjuoksussa vaikuttavat kestävyysurheilussa tärkeät perinnölliset ominaisuudet, kuten hapenottokyky ja hitaiden lihassolujen suhteellinen määrä.[10]
Maratonille harjoittelu ja valmistautuminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maratonharjoittelun pituudeksi suositellaan kuntoilua jo harrastaneelle puolta vuotta ja aloittelijalle vähintään vuotta. Tärkeintä harjoittelussa ovat kestävyysominaisuudet, juoksutaito, harjoittelun ja levon rytmitys sekä ravitsemus. Maratonin harjoittelutapoja on useita, mutta kaikissa niissä on yhteisiä piirteitä. Maratonharjoittelun voi esimerkiksi nähdä talona, jossa on perusta ja kolme kerrosta. Perustan muodostavat muun muassa harjoitettavuus, motoriikka, koordinaatio, liikkuvuus ja voima. Niiden jälkeen ryhdytään kehittämään peruskestävyyttä, sitten vauhtikestävyyttä ja lopuksi kilpailukuntoa.[11] Huippujuoksijoiden harjoitteluun kuuluu lisäksi paljon muutakin, kuten henkisten voimavarojen vahvistamista, voimaharjoittelua, korkeanpaikan harjoittelua, lihashuoltoa ja juoksutaktiikkaa.[12]
Maratonharjoittelussa parannetaan jalkojen kestävyyttä, energian riittävyyttä ja kestävyyskuntoa. Painotukset riippuvat juoksijan yksilöllisistä ominaisuuksista. Maratonharjoittelun runko koostuu säännöllisistä juoksuharjoituksista, joiden pituus ja nopeus vaihtelee. Harjoitteluun kuuluu vuorotellen reipasvauhtisia harjoituksia, vauhtileikittelyä, intervalleja, pitkiä lenkkejä, kevyitä harjoituspäiviä ja lepopäiviä.[13] Tyypillisesti harjoitusohjelma sisältää rasitustason portaittaista nousua siten, että kolmen-neljän viikon nousujohteisen harjoittelun jälkeen seuraa palauttava jakso.
Pitkien matkojen juokseminen on maratonharjoittelun tärkeä osa, koska se valmentaa elimistöä käyttämään rasvaa tehokkaammin energiaksi ja varastoimaan suuria määriä glykogeenia lihaksiin. Maratonin pituisen matkan juokseminen harjoituksena ei kuitenkaan yleensä ole harrastajalle kannattavaa, koska se vaatii liian pitkän palautumisajan. Tyypillisesti pisimmät harjoitusmatkat harjoittelun loppuvaiheessa ovat noin 20–25 kilometriä.
Viimeistä kolmea kuukautta ennen maratonia voidaan kutsua maratonille valmistavaksi harjoituskaudeksi. Silloin juoksuharjoittelun määrä ja teho nostetaan maksimiinsa mutta voimaharjoittelu jätetään kokonaan pois. Silloin myös totutellaan maratonin aikana nautittaviin juomiin ja lisäravinteisiin sekä maratonilla käytettäviin varusteisiin.[14]
Noin kolme viikkoa ennen juoksusuoritusta harjoitustahtia lasketaan huomattavasti. Toiseksi viimeisellä viikolla ennen maratonia harjoittelun määrä on jo hyvin vähäinen, ja viimeisellä viikolla jotkut ovat kokonaan juoksemattakin.[15] Levon tarkoituksena on antaa elimistön rauhoittua sekä saada energiavarastot täytettyä.[16]
Muutamia päiviä ennen juoksusuoritusta kannattaa elimistön energiavarastot täyttää muuttamalla ruokavalio hyvin hiilihydraattipitoiseksi. Hiilihydraattitankkaukseen sopivaa ravintoa on esimerkiksi leipä, puuro, mysli ja muut viljatuotteet, kasvikset, hedelmät, pasta, riisi ja peruna. Myös runsas juominen on tärkeää. Viimeisenä päivänä ennen maratonia on syytä välttää raskaita ja hitaasti sulavia ruokia, kuten rasvaa ja kuitua.[17]
Maratonin juokseminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varusteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maratoonarin tärkeimmät juoksuvarusteet ovat juoksukengät, joiden tehtävä on suojata jalkoja, vaimentaa iskuja sekä tukea ja ohjata askelta. Juoksukenkien valinta vaikuttaa myös juoksemisen miellyttävyyteen ja vammojen esiintymiseen. Maratoonarin kilpakengät ovat usein mahdollisimman kevyet, ja harjoitellessa käytetään tukevampia kenkiä. Koska jalkaterä turpoaa maratonin aikana noin puoli numeroa, maratonkengiksi valitaan usein puoli numeroa normaalijuoksukenkiä suuremmat kengät.[18] Vuonna 2019 maailmanennätyksiä juosseet maratoonarit ovat käyttäneet uudenlaisia Niken kenkiä, joiden pohjarakenteen joustava hiilikuitulevy auttaa juoksijaa säästämään energiaa aiempaa paremmin.[19]
Muita maratoonarin varusteita ovat juoksusukat ja juoksuvaatteet, joilta vaaditaan kykyä siirtää kosteutta pois iholta. Juoksuvaatteet valitaan sään ja ilman lämpötilan mukaan.[20]
Juoksun aikana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Riittävää nesteytystä varten lähes kaikissa maratontapahtumissa on tasaisin välimatkoin väliaikapisteitä ja tasaista vauhtia juoksevia "jäniksiä". Nestevajeen välttämiseksi on suositeltavaa juoda joko vettä tai urheilujuomaa, joka sisältää myös energiaa ja suoloja. Liian vähäinen nesteen nauttiminen juoksusuorituksen aikana saattaa johtaa lihasten kangistumiseen ja pyörtymiseen. Toisaalta liian runsas nesteen nauttiminen saattaa sekoittaa juoksijan vatsan, ja erityisesti hitaammilla juoksijoilla liiallinen juominen saattaa muun muassa ohentaa juoksijan verta liiallisesti.
Maratonin alkumatkalla juoksija käyttää elimistönsä hiilihydraattivarastoja eli glykogeenia. Elimistö pystyy lisäksi ottamaan juoksun aikana vastaan noin 60–80 grammaa hiilihydraattia tunnissa. Maratoonarit tankkaavat juoksun aikana hiilihydraattia esimerkiksi urheilujuomasta, energiageelistä, energiapatukoista tai banaaneista. Hiilihydraattivarastot riittävät parhaimmillaan noin 90 minuutin kovatehoiseen kestävyyssuoritukseen, minkä jälkeen liike-energia täytyy tuottaa polttamalla rasvoja. Tämä onnistuu vain suhteellisen hiljaisessa vauhdissa.[21] Maratonin juoksemisen vaikeimpana osuutena pidetään yleisesti noin 30 kilometrin kohtaa, jossa elimistön glykogeenivarastot ovat jo hyvin vähissä. Juoksija saattaa kokea tämän lihasten kangistumisena tai ”seinään törmäämisenä”.
Kilpamaratoonareilla maratonin juoksemiseen kuluu aikaa alle kaksi ja puoli tuntia. Harrastelijajuoksijalle alle kolmen tunnin tulosta voidaan pitää jo erinomaisena suorituksena. Rauhalliseen tahtiin hölkkäämällä maraton taittuu noin viidessä tunnissa.
Maratoneilla tapahtuu keskeytyksiä, sillä pitkä juoksumatka kovalla alustalla voi nostaa juoksijassa esiin vanhoja, harjoittelun aikana piilossa pysyneitä vammoja. Muita pakottavia keskeytyksen syitä ovat lihasten voimakas väsyminen, suuri nestehukka, vesimyrkytys tai epätavallisen huono olo.[22]
Juoksun jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maratonin aikana juoksijan ruumiinlämpö nousee noin 37 asteesta joskus yli 39:nkin asteen. Nestehukan johdosta juoksijan paino laskee normaalisti kahdesta kolmeen kiloa. Juoksun aikana syke ja verenpaine nousevat, mutta loppumatkasta verenpaine voi nestehukan myötä laskea.[23]
Juoksun jälkeen maratoonarit pyrkivät tekemään palauttavan verryttelyn sekä nauttivat juomaa ja ravintoa. Neste korjaa nestehukan, hiilihydraatit korjaavat energiavajeen ja käynnistävät palautumisprosessin, ja proteiinit paikkaavat lihasvauriot ja alkavat rakentamaan vaurioituneita kudoksia uudelleen. Tukeva ateria syödään sitten, kun elimistö pystyy ottamaan vastaan kiinteää ruokaa. Kylmä kylpy hillitsee pienten lihasrepeämien aiheuttamia tulehduksia. Maratonin jälkeisinä päivinä lihakset ovat yleensä kipeät, ja harjoittelu on kevyttä. Maaliviivan ylittämisen jälkeen koettu riemu saattaa joillakin ihmisillä vaihtua tyhjän olon tunteeseen.[24] Kehon toipumiseen kuluu yleensä kahdesta kolmeen viikkoa.[23]
Ihanneolosuhteet ja -juoksutapa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maratonin juoksemiseen ihanteellinen ilmanlämpötila on 10–15 astetta. Kuuma tai kostea sää heikentää suoritusta.[25]
Maratonilla paras loppuaika saavutetaan jakamalla vauhti tasaisesti tai juoksemalla ensimmäinen puolikas matkasta hiukan hitaammin kuin jälkimmäinen.[26] Juoksijan tasosta riippumatta taloudellisin askelrytmi on noin 180 askelta minuutissa. Maailmanennätysvauhdillakin tämä tarkoittaa yli 22 000 askelta.[27]
Terveyshaitat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koska maraton koettelee niin fyysistä kuin psyykkistäkin suorituskykyä, maratonia suositellaankin juostavaksi ja harjoiteltavaksi vain täysin terveenä ja vammattomana, mahdollisesti vasta terveystarkastuksen jälkeen. Maratonin juokseminen voi olla riski esimerkiksi ihmiselle, jolla on ollut ongelmia sydänterveytensä kanssa.[28] Useimmissa maratontapahtumissa on 18 vuoden alaikäraja. Yläikärajaa ei ole.[29]
Maratonista joskus aiheutuvia terveyshaittoja ovat esimerkiksi nestevajauksesta johtuva munuaisten vajaatoiminta, lihasten ylikuormituksesta tai ruhjevammasta johtuva rabdomyolyysi, nivelongelmat, sydänoireet, hankaumat, verta vuotavat nännit sekä immuunijärjestelmän heikentyminen jopa kolmeksi päiväksi.[30]
Yksittäisissä tutkimuksissa on todettu maratoniin tähtäävän ankaran kestävyysharjoittelun lisäävän sepelvaltimoiden kalkkeutumista. Vaikutuksen otaksutaan liittyvän pitkäkestoisen ja huomattavan raskaan suorituksen sydämelle ja verisuonille aiheuttamiin vaurioihin, jotka näkyvät myöhemmin kalkkeutumisena.[31] Toisaalta maratonjuoksuun tähtäävän harjoittelun on todettu olevan myös kokonaisterveydelle sekä sydän- ja verenkiertoelimistölle monipuolisesti hyödyllistä. [32]
Maraton arvokilpailuissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maraton olympialaisissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Maraton olympialaisissa
Mitalistit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Miesten maratonin olympiamitalistit ohje | ||||
|---|---|---|---|---|
| Tapahtuma | Kultaa | Hopeaa | Pronssia | |
| 1896 Ateena |
||||
| 1900 Pariisi |
||||
| 1904 Saint Louis |
||||
| 1908 Lontoo |
||||
| 1912 Tukholma |
||||
| 1920 Antwerpen |
||||
| 1924 Pariisi |
||||
| 1928 Amsterdam |
||||
| 1932 Los Angeles |
||||
| 1936 Berliini |
||||
| 1948 Lontoo |
||||
| 1952 Helsinki |
||||
| 1956 Melbourne |
||||
| 1960 Rooma |
||||
| 1964 Tokio |
||||
| 1968 México |
||||
| 1972 München |
||||
| 1976 Montréal |
||||
| 1980 Moskova |
||||
| 1984 Los Angeles |
||||
| 1988 Soul |
||||
| 1992 Barcelona |
||||
| 1996 Atlanta |
||||
| 2000 Sydney |
||||
| 2004 Ateena |
||||
| 2008 Peking |
||||
| 2012 Lontoo |
||||
| 2016 Rio de Janeiro |
||||
| 2020 Tokio |
||||
| 2024 Pariisi |
||||
| Lähde: Athletics — Marathon, Men Olympedia. Viitattu 14.8.2024. (englanniksi) Olympic Athletics Schedule – Men's Marathon – Paris 2024 olympics.com. Viitattu 14.8.2024. | ||||
| Naisten maratonin olympiamitalistit ohje | ||||
|---|---|---|---|---|
| Tapahtuma | Kultaa | Hopeaa | Pronssia | |
| 1984 Los Angeles |
||||
| 1988 Soul |
||||
| 1992 Barcelona |
||||
| 1996 Atlanta |
||||
| 2000 Sydney |
||||
| 2004 Ateena |
||||
| 2008 Peking |
||||
| 2012 Lontoo |
||||
| 2016 Rio de Janeiro |
||||
| 2020 Tokio |
||||
| 2024 Pariisi |
||||
| Lähde: Athletics — Marathon, Women Olympedia. Viitattu 16.8.2024. (englanniksi) Olympic Athletics Schedule – Women's Marathon – Paris 2024 olympics.com. Viitattu 16.8.2024. (englanniksi) | ||||
Maraton yleisurheilun MM-kilpailuissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Maraton yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa
Mitalistit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Miesten maratonin MM-mitalistit ohje | ||||
|---|---|---|---|---|
| Tapahtuma | Kultaa | Hopeaa | Pronssia | |
| 1983 Helsinki |
||||
| 1987 Rooma |
||||
| 1991 Tokio |
||||
| 1993 Stuttgart |
||||
| 1995 Göteborg |
||||
| 1997 Ateena |
||||
| 1999 Sevilla |
||||
| 2001 Edmonton |
||||
| 2003 Pariisi |
||||
| 2005 Helsinki |
||||
| 2007 Osaka |
||||
| 2009 Berliini |
||||
| 2011 Daegu |
||||
| 2013 Moskova |
||||
| 2015 Peking |
||||
| 2017 Lontoo |
||||
| 2019 Doha |
||||
| 2022 Eugene |
||||
| 2023 Budapest |
||||
| 2025 Tokio |
||||
| Lähde: Butler, Mark (toim.): World Athletics Championships Budapest 23 – Statistical Booklet (pdf) (s. 5) 2023. World Athletics. Viitattu 27.9.2023. (englanniksi) FINAL – Marathon – Results – Budapest 23 – World Athletics Championship worldathletics.org. Viitattu 27.9.2023. (englanniksi) FINAL | Marathon | Results | Tokyo 25 | World Athletics Championship worldathletics.org. Viitattu 26.4.2026. | ||||
| Naisten maratonin MM-mitalistit ohje | ||||
|---|---|---|---|---|
| Tapahtuma | Kultaa | Hopeaa | Pronssia | |
| 1983 Helsinki |
||||
| 1987 Rooma |
||||
| 1991 Tokio |
||||
| 1993 Stuttgart |
||||
| 1995 Göteborg |
||||
| 1997 Ateena |
||||
| 1999 Sevilla |
||||
| 2001 Edmonton |
||||
| 2003 Pariisi |
||||
| 2005 Helsinki |
||||
| 2007 Osaka |
||||
| 2009 Berliini |
||||
| 2011 Daegu |
||||
| 2013 Moskova |
||||
| 2015 Peking |
||||
| 2017 Lontoo |
||||
| 2019 Doha |
||||
| 2022 Eugene |
||||
| 2023 Budapest |
||||
| 2025 Tokio |
||||
| Lähde: Butler, Mark (toim.): World Athletics Championships Budapest 23 – Statistical Booklet (pdf) (s. 12) 2023. World Athletics. Viitattu 27.9.2023. (englanniksi) FINAL – Marathon – Results – Budapest 23 – World Athletics Championship worldathletics.org. Viitattu 27.9.2023. (englanniksi) FINAL | Marathon | Results | Tokyo 25 | World Athletics Championship worldathletics.org. Viitattu 26.4.2026. | ||||
Haamurajojen rikkojat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Miehet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lähde: IAAF.
- 2 tuntia 40 minuuttia – 2.38.17 1913 – Harry Green, Iso-Britannia
- 2 tuntia 30 minuuttia – 2.29.39,2 1912 – Viljam Kolehmainen, Suomi (ammattilaiskilpailu)[33]
- 2 tuntia 30 minuuttia – 2.29.02 1925 – Albert Michelsen, Yhdysvallat
- 2 tuntia 20 minuuttia – 2.18.41 1953 – Jim Peters, Yhdysvallat
- 2 tuntia 10 minuuttia – 2.09.37 1967 – Derek Clayton, Australia
- 2 tuntia 9 minuuttia – 2.08.34 1969 – Derek Clayton, Australia
- 2 tuntia 8 minuuttia – 2.07.12 1985 – Carlos Lopes, Portugali
- 2 tuntia 7 minuuttia – 2.06.50 1988 – Belayneh Densamo, Etiopia
- 2 tuntia 6 minuuttia – 2.05.42 1999 – Khalid Khannouchi, Marokko
- 2 tuntia 5 minuuttia – 2.04.55 2003 – Paul Tergat, Kenia
- 2 tuntia 4 minuuttia – 2.03.59 2008 – Haile Gebrselassie, Etiopia[34]
- 2 tuntia 3 minuuttia – 2.02.57 2014 – Dennis Kimetto, Kenia[35]
- 2 tuntia 2 minuuttia – 2.01.39 2018 – Eliud Kipchoge, Kenia[36]
- 2 tuntia 1 minuuttia – 2.00.35 2023 – Kelvin Kiptum, Kenia[37]
- 2 tuntia – 1.59.30 2026 – Sabastian Sawe, Kenia[4]
Naiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lähde: IAAF.
- 3 tuntia – 2.55.22 1971 – Beth Bonner, Yhdysvallat
- 2 tuntia 30 minuuttia – 2.27.33 1979 – Grete Waitz, Norja
- 2 tuntia 25 minuuttia – 2.22.43 1983 – Joan Benoit, Yhdysvallat
- 2 tuntia 20 minuuttia – 2.19.46 2001 – Naoko Takahashi, Japani
- 2 tuntia 19 minuuttia – 2.18.47 2001 – Catherine Ndereba, Kenia
- 2 tuntia 18 minuuttia – 2.17.18 2002 – Paula Radcliffe, Iso-Britannia
- 2 tuntia 16 minuuttia – 2.15.25 2003 – Paula Radcliffe, Iso-Britannia
- 2 tuntia 15 minuuttia – 2.14.04 2019 – Brigid Kosgei, Kenia[38]
- 2 tuntia 12 minuuttia – 2.11.53 2023 – Tigst Assefa, Etiopia[39]
- 2 tuntia 10 minuuttia – 2.09.56 2024 – Ruth Chepngetich, Kenia[40]
Ennätyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Miehet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lähde: WA[41]
| Ennätys | Aika | Juoksija | Päiväys | Paikka |
|---|---|---|---|---|
| Maailmanennätys | 2.00.35 | Kelvin Kiptum | 8. lokakuuta 2023 | Chicago |
| Aasian ennätys | 2.04.43 |  El Hassan Elabbassi | 2. joulukuuta 2018 | Valencia |
| Afrikan ennätys | 2.00.35 | Kelvin Kiptum | 8. lokakuuta 2023 | Chicago |
| Etelä-Amerikan ennätys | 2.04.51 |  Daniel Do Nascimento | 17. huhtikuuta 2022 | Soul |
| Euroopan ennätys | 2.03.36 |  Bashir Abdi | 24. lokakuuta 2021 | Rotterdam |
| Oseanian ennätys | 2.06.22 |  Andrew Buchanan | 1. joulukuuta 2025 | Valencia |
| Pohjois- ja Keski-Amerikan ennätys | 2.05.36 |  Cameron Levins | 5. maaliskuuta 2023 | Tokio |
| Suomen ennätys | 2.10.46 |  Janne Holmén | 13. huhtikuuta 2008 | Rotterdam |
Epävirallisissa ennätyskokeissa parhaan ajan on juoksut Kenian Eliud Kipchoge, joka juoksi 12. lokakuuta 2019 Wienissä ajan 1.59.40. Tällaisissa juoksuissa käytetään jäniksiä ja autoa vauhdinpitäjänä, eikä niitä hyväksytä virallisiksi ennätyksiksi.[42]
Naiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lähde: WA[43]
| Ennätys | Aika | Juoksija | Päiväys | Paikka |
|---|---|---|---|---|
| Maailmanennätys (sekakilpailu) | 2.09.56 | Ruth Chepngetich | 13. lokakuuta 2024 | Chicago |
| Maailmanennätys (naisten kilpailu) | 2.15.50 | Tigst Assefa | 27. huhtikuuta 2025 | Lontoo |
| Aasian ennätys | 2.18.59 |  Honami Maeda | 28. tammikuuta 2024 | Osaka |
| Afrikan ennätys | 2.09.56 | Ruth Chepngetich | 13. lokakuuta 2024 | Chicago |
| Etelä-Amerikan ennätys | 2.24.18 |  Florencia Borelli | 18. helmikuuta 2024 | Sevilla |
| Euroopan ennätys | 2.13.44 | Sifan Hassan | 8. lokakuuta 2023 | Chicago |
| Oseanian ennätys | 2.21.34 | Sinead Diver | 4. joulukuuta 2022 | Valencia |
| Pohjois- ja Keski-Amerikan ennätys | 2.18.29 |  Emily Sisson | 9. lokakuuta 2022 | Chicago |
| Suomen ennätys[44] | 2.20.39 | Alisa Vainio | 15. helmikuuta 2026 | Sevilla |
Vuotuisia maratontapahtumia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomalaisia maratontapahtumia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Helsinki Spring Marathon HSM huhtikuun lopussa[45]
- Joensuu Maraton toukokuun alussa
- Kyrönjoki-maraton huhtikuun viimeinen lauantai[46]
- Helsinki City Half (puolimaraton) toukokuun puolivälissä osana Helsinki City Run -tapahtumaa
- Helsinki City Marathon toukokuun puolivälissä osana Helsinki City Run -tapahtumaa
- Helsinki Half Marathon (puolimaraton) kesäkuussa[47]
- Helsinki Marathon elokuussa[48]
- Terwahölkkä ja -maraton Oulussa toukokuun lopussa[49]
- Suvi-illan maraton Forssassa kesäkuun puolivälissä
- Julma-Juhan Juoksu Piippolassa, Suomen keskipisteen läheisyydessä kesäkuun puolivälissä[50]
- Paavo Nurmi Marathon Turussa kesäkuun lopussa
- Rovaniemi Marathon heinäkuun alussa[51]
- Hämeenlinna Maraton heinäkuun lopussa[52]
- Tampere Maraton Tampereella elo-syyskuun vaihteessa[53]
- Salo Marathon Salossa syyskuun alussa[54]
- Ruskamaraton Levillä syyskuun alussa[55]
- Kuopio Maraton syyskuun alussa[56]
- Finlandia Marathon Jyväskylässä syyskuun puolivälissä[57]
- Espoon Rantamaraton syyskuun lopussa[58]
- Vantaan maraton lokakuun alussa[59]
- Kankaanpää Maraton lokakuun lopussa[60]
- Yrittäjämaraton Kauhavalla[61]
- Arctic Ice Marathon Kemissä helmikuun lopulla[62]
- Raatteen maraton Suomussalmella elokuun lopussa[63]
- Keuruun yömaraton Keuruulla heinäkuussa juostaan mm. maraton, puolimaraton, varttimaraton sekä joukkuekisa
Maratontapahtumia muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- World Marathon Majors, maailman suurimmista maratonkilpailuista koostuva sarjamuotoinen kilpailu
Huomautukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Järvimäki, Ilkka: 42195: Maraton elämäntapana. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-32268-0
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Athletics at the 1896 Athina Summer Games sports-reference.com. Arkistoitu 2.7.2017. Viitattu 25.8.2015. (englanniksi)
- 1 2 Maratonin historiaa Helsingin Jyry. Viitattu 25.8.2015.
- ↑ World Athletics worldathletics.org. Viitattu 26.4.2026.
- 1 2 Sawe breaks two-hour barrier with 1:59:30 world record at London Marathon worldathletics.org. 26.4.2026. Viitattu 26.4.2026.
- ↑ Järvimäki, Ilkka: 42195 Maraton elämäntapana, s. 28. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-32268-0
- ↑ Lasse Erola: Omituiset olympialaiset, Kesäkisojen erikoisia sattumuksia, s. 23. Helsinki Kirjat, 2011. ISBN 978-952-5874-56-3
- ↑ Järvimäki 2007, s. 29.
- ↑ Järvimäki 2007, s. 28, 33.
- ↑ Järvimäki 2007, s. 17–19.
- ↑ Järvimäki 2007, s. 16.
- ↑ Järvimäki 2007, s. 103.
- ↑ Järvimäki 2007, s. 104.
- ↑ Järvimäki 2007, s. 104–111.
- ↑ Järvimäki 2007, s. 118.
- ↑ Järvimäki 2007, s. 119.
- ↑ Järvimäki 2007, s. 137, 148.
- ↑ Järvimäki 2007, s. 138–139.
- ↑ Järvimäki 2007, s. 87–92.
- ↑ Jan Vilén: ”Tuntuu, kuin juoksisi trampoliineilla” – yhdysvaltalaisjuoksija valitsi ME-juoksussa käytetyt Niken kengät Helsingin Sanomat. 14.10.2019. Viitattu 14.10.2019.
- ↑ Järvimäki 2007, s. 93.
- ↑ Järvimäki 2007, s. 147–152.
- ↑ Järvimäki 2007, s. 153.
- 1 2 Eija Marja-aho: Maratonista toipuminen voi viedä viikkoja Savon Sanomat. 1.9.2015. Viitattu 8.2.2019.
- ↑ Järvimäki 2007, s. 154–157.
- ↑ Järvimäki 2007, s. 152–153.
- ↑ Järvimäki 2007, s. 146.
- ↑ Maraton – yli 22 000 askeleen rupeama Yle Areena. 30.8.2015. Arkistoitu 3.10.2015. Viitattu 31.8.2015.
- ↑ Järvimäki 2007, s. 19–23.
- ↑ Järvimäki 2007, s. 24.
- ↑ "Ihmiskehoa ei ole suunniteltu maratoneja varten" – lääkäri muistuttaa juoksun aiheuttamista terveyshaitoista MTV uutiset. 22.04.2017. Viitattu 8.2.2019.
- ↑ John C. Hagan: Marathon Running: An Unhealthy Addiction! Missouri Medicine, 2018, 115. vsk, nro 2, s. 96–97. PubMed:30228691 ISSN 0026-6620 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Katharina Wirnitzer, Patrick Boldt, Gerold Wirnitzer, Claus Leitzmann, Derrick Tanous, Mohamad Motevalli, Thomas Rosemann, Beat Knechtle: Health status of recreational runners over 10-km up to ultra-marathon distance based on data of the NURMI Study Step 2. Scientific Reports, 18.6.2022, 12. vsk, nro 1, s. 10295. doi:10.1038/s41598-022-13844-4 ISSN 2045-2322 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ New York Timesin arkisto (PDF) query.nytimes.com.
- ↑ Gebrselassie murskasi maratonin ME:n 28.9.2008. MTV3. Viitattu 28.9.2008.
- ↑ FLASH – Kimetto breaks marathon world record in Berlin with 2:02:57 iaaf.org. 28.9.2014. Viitattu 28.9.2014.
- ↑ Miesten maratonilla uusi maailmanennätys! iltalehti.fi. Viitattu 17.9.2018.
- ↑ Kelvin Kiptum rikkoi Chicagossa miesten maratonin ME:n ja Sifan Hassan naisten maratonin EE:n Yleisurheilu.fi. 8.10.2023. Viitattu 15.10.2023.
- ↑ Brigid Kosgei murskasi Radcliffen ME-ajan Chicagossa Yleisurheilu.fi. 13.10.2019. Viitattu 15.10.2023.
- ↑ Entinen pikajuoksija murskasi maratonin naisten maailmanennätyksen! Yleisurheilu.fi. 24.9.2023. Viitattu 15.10.2023.
- ↑ Ratified: world records for Chebet, Duplantis, McLaughlin-Levrone, Chepngetich and Kawano worldathletics.org. 11.12.2024. Viitattu 17.2.2025. (englanniksi)
- ↑ Men's outdoor Marathon | Records worldathletics.org. Viitattu 17.2.2025.
- ↑ Mikko Hyytiä: Eliud Kipchoge onnistui huimassa ennätysyrityksessään: maraton alle kahteen tuntiin! Katso tästä, kuinka pitkään olisit pysynyt vauhdissa Aamulehti. 12.10.2019. Arkistoitu 12.10.2019. Viitattu 12.10.2019.
- ↑ Women's outdoor Marathon | Records worldathletics.org. Viitattu 4.7.2025.
- ↑ Alisa Vainio juoksi jälleen uuden Suomen ennätyksensä maratonilla Yle Urheilu. 15.2.2026. Viitattu 15.2.2026.
- ↑ Helsinki Sprin Marathon helsinkispringmarathon.net. Viitattu 24.8.2016.
- ↑ Joensuu Maraton (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Björn Borg Helsinki Half Marathon Juoksija. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ Björn Borg Helsinki Marathon Juoksija. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ Terwahölkkä ja -maraton (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Julma-Juhan Juoksu (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Rovaniemi Marathon
- ↑ Hämeenlinna Maraton (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Tampere Maraton
- ↑ Salo Marathon (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Ruskamaraton
- ↑ Kuopio Maraton (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Finlandia Marathon
- ↑ Espoon Rantamaraton
- ↑ Vantaa Maraton
- ↑ Kankaanpää Maraton (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.syo.fi/yrittajamaraton (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Arctic Ice Marathon Kemi
- ↑ http://yle.fi/uutiset/raatteentiella_juostaan_ensi_kesana_maraton/7092983
- ↑ New York City Marathon (englanniksi)
- ↑ (Arkistoitu – Internet Archive)
.svg){kind=small}
Tähän asti kaikki ajat IAAF:n maailman parhaiksi hyväksymiä, tästä eteenpäin virallisia ennätyksiä.
| Tulos | Nimi | Maa | Paikkakunta | Päivämäärä | Huomautuksia |
|---|---|---|---|---|---|
| 2.05.38 | Khalid Khannouchi | Yhdysvallat | Lontoo, Iso-Britannia | 14.4.2002 | Käsiaika 2.05.37,8. Khannouchi vaihtoi kansalaisuuttaan edellisen ennätyksen tehtyään. |
| 2.04.55 | Paul Tergat | Kenia | Berliini, Saksa | 28.9.2003 | |
| 2.04.26 | Haile Gebrselassie | Etiopia | Berliini, Saksa | 30.9.2007 | |
| 2.03.59 | Haile Gebrselassie | Etiopia | Berliini, Saksa | 28.9.2008 | |
| 2.03.38 | Patrick Makau | Kenia | Berliini, Saksa | 25.9.2011 | |
| 2.03.23 | Wilson Kipsang | Kenia | Berliini, Saksa | 29.9.2013 | |
| 2.02.57 | Dennis Kimetto | Kenia | Berliini, Saksa | 28.9.2014 | |
| 2.01.39 | Eliud Kipchoge | Kenia | Berliini, Saksa | 16.9.2018 | |
| 2.01.09 | Eliud Kipchoge | Kenia | Berliini, Saksa | 25.9.2022 | |
| 2.00.35 | Kelvin Kiptum | Kenia | Chicago, Yhdysvallat | 8.10.2023 |
- Lähteet
- IAAF Statistics Handbook Moscow 2013. IAAF, 2013.
- World record ratified 12.11.2013. IAAF. Viitattu 12.11.2013. (englanniksi)
- World records ratified iaaf.org. 24.11.2014. Viitattu 26.4.2015. (englanniksi)
- World records ratified iaaf.org. 26.10.2018. Viitattu 26.10.2018. (englanniksi)
- Ratified: Kipchoge’s marathon world record, and world U20 records for Jamaica and Tebogo worldathletics.org. 16.1.2023. Viitattu 16.1.2023.
- Ratified: Kiptum's world marathon record worldathletics.org. 6.2.2024. Viitattu 9.2.2024.
Virallisen maailmanennätyksen maantiejuoksuissa kansainvälinen yleisurheiluliitto WA (ent. IAAF) on noteerannut vuodesta 2004 lähtien. Vuodesta 2014 lähtien WA on noteerannut erikseen naisten kilpailussa juostun maailmanennätyksen ja sekakilpailussa yhdessä miesten kanssa juostun maailmanennätyksen.
| Tulos | Nimi | Maa | Paikkakunta | Päivämäärä | Huomautuksia |
|---|---|---|---|---|---|
| 2.17.42 | Paula Radcliffe |  Iso-Britannia | Lontoo, Iso-Britannia | 17.4.2005 | |
| 2.17.01 | Mary Keitany | Kenia | Lontoo, Iso-Britannia | 23.4.2017 | |
| 2.16.16 | Peres Jepchirchir | Kenia | Lontoo, Iso-Britannia | 21.4.2024 | |
| 2.15.50 | Tigst Assefa | Etiopia | Lontoo, Iso-Britannia | 27.4.2024 |
| Tulos | Nimi | Maa | Paikkakunta | Päivämäärä | Huomautuksia |
|---|---|---|---|---|---|
| 2.15.25 | Paula Radcliffe | Iso-Britannia | Lontoo, Iso-Britannia | 13.4.2003 | Tarkka aika 2.15.24,6 |
| 2.14.04 | Brigid Kosgei | Kenia | Chicago, Yhdysvallat | 13.10.2019 | |
| 2.11.53 | Tigst Assefa | Etiopia | Berliini, Saksa | 24.9.2023 | |
| 2.09.56 | Ruth Chepngetich | Kenia | Chicago, Yhdysvallat | 13.10.2024 |
- Lähteet
- Hymans, Richard; Matrahazi, Imre (toim.): Progression of IAAF World Records – 2015 edition (pdf) (s. 280, 374, 379–381) 2015. IAAF. (englanniksi)
- World Record Progression of Marathon (women only) worldathletics.org. Viitattu 4.7.2025.
- World Record Progression of Marathon (mix race) worldathletics.org. Viitattu 4.7.2025.
Maratonin virallisia ennätyksiä alettiin hyväksyä vasta suhteellisen myöhään, kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF otti lajin viralliseksi ennätyslajiksi vuonna 2004. Ensimmäinen Suomen Urheiluliiton hyväksymä virallinen Suomen ennätys oli Jukka Toivolan 2.11.35 vuodelta 1983[1].
Bostonissa tehdyt tulokset eivät ole IAAF:n sääntöjen mukaan ennätyskelpoisia alamäkivoittoisuuden takia. Tässä taulukossa on lueteltu Bostonin tulosten ohella paras normaalireitillä tehty tulos kunakin ajankohtana.
| Tulos | Nimi | Paikkakunta | Päivämäärä | Huomautuksia |
|---|---|---|---|---|
| 3.01.06 | Kalle Nieminen | Oulunkylä | 16.9.1906 | |
| 2.50.48 | Kalle Nieminen | Helsinki | 1909 | Radalla |
| 2.46.00,4 | Viljami Kolehmainen | Tukholma, Ruotsi | 31.8.1909 | Radalla |
| (2.32.56,5 | Viljami Kolehmainen | Edinburgh, Iso-Britannia | ?.1.1912) | Ammattilaisena |
| (2.29.39,2 | Viljami Kolehmainen | Newark, Yhdysvallat | 20.10.1912) | Ammattilaisena |
| 2.41.48 | Tatu Kolehmainen | Lontoo, Iso-Britannia | 1913 | |
| 2.32.35,8 | Hannes Kolehmainen | Antwerpen, Belgia | 22.8.1920 | Matka 42 750 m |
| 2.32.12.0 | Armas Toivonen | Los Angeles, Yhdysvallat | 1932 | |
| 2.31.37 | Mikko Hietanen | Imatra | 1946 | |
| 2.29.39,0 | Mikko Hietanen | Boston, Yhdysvallat | 19.4.1947 | Bostonin reitti on alamäkivoittoinen |
| 2.31.02 | Mikko Hietanen | Imatra | 1948 | |
| 2.28.39,4 | Salomon Könönen | Turku | 2.10.1949 | Euroopan ennätys ja ensimmäinen Viljami Kolehmaisen aikaa parempi tulos |
| 2.28.07,4 | Veikko Karvonen | Tampere | 3.8.1951 | |
| 2.26.41,8 | Veikko Karvonen | Helsinki | 27.7.1952 | |
| 2.25.19,2 | Veikko Karvonen | Turku | 5.10.1952 | |
| 2.24.51,6 | Veikko Karvonen | Bern, Sveitsi | 29.8.1954 | |
| 2.21.21,6 | Veikko Karvonen | Kööpenhamina, Tanska | 4.9.1955 | |
| 2.18.04,8 | Paavo Kotila | Pieksämäki | 12.8.1956 | |
| 2.17.53,8 | Pentti Rummakko | Karl-Marx-Stadt, Itä-Saksa | 1968 | |
| 2.17.47,2 | Pentti Rummakko | Reykjavík, Islanti | 6.7.1968 | |
| 2.14.59 | Pentti Rummakko | Boston, Yhdysvallat | 20.4.1970 | Bostonin reitti on alamäkivoittoinen |
| 2.16.33,6 | Pentti Rummakko | Mäntsälä | 28.3.1971 | |
| 2.16.21,4 | Seppo Nikkari | Fukuoka, Japani | 5.12.1971 | |
| 2.15.15,0 | Pekka Tiihonen | Turku | 2.4.1972 | |
| 2.14.47,0 | Seppo Nikkari | Karl-Marx-Stadt, Itä-Saksa | 29.4.1972 | |
| 2.14.02,8 | Seppo Nikkari | Fukuoka, Japani | 3.12.1972 | |
| 2.13.09,0 | Pekka Päivärinta | Fukuoka, Japani | 8.12.1974 | |
| 2.11.15 | Esa Tikkanen | Boston, Yhdysvallat | 17.4.1978 | Bostonin reitti on alamäkivoittoinen |
| (2.12.09 | Jouni Kortelainen | Karl-Marx-Stadt, Itä-Saksa | 3.5.1980) | |
| (2.10.52 | Jukka Toivola | New York, Yhdysvallat | 25.10.1981) | Vajaalla reitillä |
| 2.11.35 | Jukka Toivola | New York, Yhdysvallat | 23.10.1983 | Ensimmäinen SUL:in vahvistama SE[1]. |
| 2.10.46 | Janne Holmén | Rotterdam, Alankomaat | 13.4.2008 |
- Lähteet
- Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä. WSOY, 1983. ISBN 951-0-11900-8
- Mitä-Missä-Milloin -kirjat 1984-2009. Otava.
- Jalava, Juhani: Suomen kaikkien aikojen yleisurheilutilastot. Juoksija-lehti, 1983.
- 1 2 Janne Holmén antaa EM-näyttönsä Frankfurtin maratonilla 22.10.2005. Suomen Urheiluliitto. Viitattu 29.6.2009.
Maratonin ennätyksiä alettiin hyväksyä vasta suhteellisen myöhään. Ilmeisesti ensimmäiseksi viralliseksi ennätykseksi hyväksyttiin vasta Tikkasen tulos.
| Tulos | Nimi | Paikkakunta | Päivämäärä | Huomautuksia |
|---|---|---|---|---|
| 2.58.34 | Irja Paukkonen | San Diego, Yhdysvallat | 12.1.1974 | |
| 2.52.33 | Irja Paukkonen | Vantaa | 24.10.1976 | |
| 2.51.04 | Sinikka Kiippa | Jyväskylä | 25.5.1980 | |
| 2.50.07 | Sinikka Kiippa | Helsinki | 10.8.1980 | |
| 2.46.23 | Tuija Toivonen | Kuopio | 14.9.1980 | Ensimmäisellä naisten SM-maratonilla |
| 2.37.52 | Tuija Toivonen | Seinäjoki | 23.5.1982 | |
| 2.34.14 | Tuija Toivonen | Helsinki | 7.8.1983 | MM-kisoissa |
| 2.32.07 | Tuija Toivonen | Los Angeles, Yhdysvallat | 5.8.1984 | Olympialaisissa |
| 2.29.26 | Tuija Jousimaa (ent. Toivonen) | Boston, Yhdysvallat | 18.4.1988 | |
| 2.28.45 | Päivi Tikkanen | Länsi-Berliini, Länsi-Saksa | 1.10.1989 | |
| 2.28.00 | Ritva Melender | Lontoo, Iso-Britannia | 2.4.1995 | |
| 2.27.26 | Alisa Vainio | Sevilla, Espanja | 19.2.2023 | |
| 2.24.38 | Camilla Richardsson | Valencia, Espanja | 3.12.2023 | |
| 2.23.07 | Alisa Vainio | Vantaa | 4.10.2025 | SM-maraton |
| 2.20.48 | Alisa Vainio | Valencia, Espanja | 7.12.2025 | Myös Pohjoismaiden ennätys |
- Lähteet
- Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä. WSOY, 1983. ISBN 951-0-11900-8
- Mitä–Missä–Milloin-kirjat 1984–2009. Otava.
- Jalava, Juhani: Suomen kaikkien aikojen yleisurheilutilastot. Juoksija-lehti, 1983.
- Tapio Nevalainen: Vainio juoksi maratonin Suomen ennätyksen Sevillassa: Olin hyvin vauhdin päällä koko matkan Yleisurheilu.fi. 19.2.2023. Viitattu 21.5.2023.
- Richardsson murskasi Suomen ennätyksen Valencian maratonilla: "Missään vaiheessa ei ollut mitään ongelmia" Yleisurheilu.fi. 3.12.2023. Viitattu 12.12.2023.
- Alisa Vainio huikealla SE-ajalla neljäs Valencian maratonilla Yleisurheilu.fi. 7.12.2025. Viitattu 7.12.2025.
