Siirry sisältöön

Chicago Bears

Wikipediasta
Chicago Bears
Image
Lempinimet Da Bears, The Monsters of the Midway
Perustettu 1919
Kotikenttä
– kaupunki Chicago, Illinois
Tunnuslaulu Bear Down, Chicago Bears
Maskotti Staley Da Bear
Värit Tummansininen, oranssi ja valkoinen
Omistaja Virginia Halas McCaskey
Toimitusjohtaja Ryan Poles
Päävalmentaja Ben Johnson
Saavutukset
Liigamestaruudet 9 *NFL:n mestaruudet (8)
1921, 1932, 1933, 1940, 1941, 1943, 1946, 1963
Super Bowlit 1 1985 (XX)
Konferenssin mestaruudet 4 *NFL Western: 1956, 1963
  • NFC: 1985, 2006
Divisioonan mestaruudet 20 *NFL West: 1933, 1934, 1937, 1940, 1941, 1942, 1943, 1946
  • NFC Central: 1984, 1985, 1986, 1987, 1988, 1990, 2001
  • NFC North: 2005, 2006, 2010, 2018
Liigahistoria
NFL aloitusvuosi 1920
Divisioonahistoria

Chicago Bears on vuonna 1920 perustettu amerikkalaisen jalkapallon ammattilaisjoukkue, jonka kotipaikka on Chicago, Illinois. Chicago Bears pelaa National Football Leaguen National Football Conference-sarjassa.[1] Bears pelaa kotiottelunsa Soldier Fieldillä.[2]

Chicago Bears on yksi amerikkalaisen jalkapallon menestyneimmistä joukkueista. Bears on voittanut kahdeksan NFL:n mestaruutta ja yhden Super Bowlin.[1] Joukkue on tuottanut lukuisia Hall of Fame -pelaajia, mukaan lukien Dick Butkus, Walter Payton, Gale Sayers ja Mike Ditka.[3]

Seuran omistaa McCaskeyn perhe. Chicago Bears oli vuonna 2023 Forbesin listauksessa maailman seitsemänneksi arvokkain urheiluseura 6,3 miljardin dollarin arvolla.[4]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perustaminen ja varhaiset vuodet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chicago Bears on yksi vain kahdesta National Football Leaguen (NFL) perustajajäsenestä, joka on yhä olemassa. Seuran 1 000 ottelun historia alkoi Decaturissa Illinois’ssa vuonna 1920, kun Staley Starch Company päätti sponsoroida jalkapallojoukkuetta.[3] 17. syyskuuta 1920 George Halas edusti Staleysia liigan perustamiskokouksessa, jossa perustettiin American Professional Football Association (myöhemmin NFL vuonna 1922). Franchising-maksu oli 100 dollaria.[5]

Vuonna 1921 Staley Starch Company luovutti joukkueen, 5 000 dollaria ja luvan muuttaa Chicagoon Halasille sillä ehdolla, että nimi Staleys säilyy vielä vuoden. Staleys voitti liigan mestaruuden 1921. Vuotta myöhemmin nimi muutettiin Chicago Bearsiksi ja joukkue jatkoi menestystään Wrigley Fieldillä.[5]

Varhainen menestys ja innovaatiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alusta lähtien Bears oli ammattilaisjalkapallon menestyneimpiä ja innovatiivisimpia seuroja. Se oli ensimmäinen joukkue, joka osti pelaajan toiselta seuralta: 100 dollarilla Ed Healey Rock Islandilta vuonna 1922. Vuonna 1925 Bears solmi legendaarisen yliopistotähden Red Grangen ja esitteli hänet ensimmäisille jättimäisille ammattilaisjalkapalloyleisöille.[5]

Vuonna 1932 Bears voitti Portsmouth Spartansin 9–0 sisätiloissa pelatussa ensimmäisessä NFL-ottelussa ja vei mestaruuden. Seuraavana vuonna se käynnisti NFL:n mestaruussarjan voittamalla New York Giantsin 23–21.[5]

1940-luvun menestys ja George Halasin kausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1940-luku alkoi neljällä perättäisellä NFL-mestaruusfinaalilla.[3] Bears voitti kolme niistä, mukaan lukien legendaarisen 73–0-murskavoiton Washington Redskinsistä vuonna 1940.[5]

1950-luvulla Bears voitti lähes 60 % otteluistaan mutta ei yhtään mestaruutta ja pääsi pudotuspeleihin vain kerran. 17 vuoden mestaruuskuivuus katkesi vuonna 1963, kun Bears voitti New York Giantsin 14–10.[5] Merkittäviä pelaajia tuolta ajalta olivat seitsemän kertaa All-Pro-valittu puolustuksen laitahyökkääjä Doug Atkins ja yhdeksän kertaa Pro Bowlissa pelannut linebacker Bill George. Vuonna 1963 running back Larry Morris tuli ensimmäiseksi Georgia Bulldogs -ohjelmasta valituksi pelaajaksi Bearsin joukkueeseen.[3]

Lähes kaikki seuran menestys vuosina 1920–1983 voidaan jäljittää George Halasiin (”Papa Bear”), joka toimi omistajana, pelaajana, valmentajana, GM:nä, matkanjohtajana ja lähes kaikissa muissa rooleissa. Hän jakoi 40-vuotisen valmennuspestinsä neljään 10-vuotiseen jaksoon. Eläkkeelle jäädessään vuoden 1967 jälkeen hänellä oli ennätys 324 voittoa – ennätys piti 27 vuotta.[5]

Halas kuoli 31. lokakuuta 1983. Nykyään seuran hallituksen puheenjohtajana toimii hänen pojanpoikansa George McCaskey.[5]

Ditkan aikakausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1985 Mike Ditka saapui uudeksi päävalmentajaksi ja toimitusjohtajaksi useiden tappiollisten kausien jälkeen. Ditkan johdolla Bears palasi loistokkuuteensa, mikä huipentui vuoden 1986 Super Bowl -voittoon New England Patriotsia vastaan lukemin 46–10 – historian suurimmalla voittomarginaalilla mestaruusottelussa.[3] Joukkue oli erityisen tunnettu dominoivasta puolustuksestaan ja voitti vuonna 1985 15 peliä häviten vain yhden runkosarjan aikana.lähde?

Nykyaika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viimevuosina Chicago Bearsin pelaajisto on sisältänyt lahjakkaita nuoria tähtiä, kuten Mitchell Trubiskyn ja Tarik Cohenin, sekä veteraaneja Khalil Mackin, Kyle Fullerin ja Akiem Hicksin kaltaisia pelaajia.[3]

Vuoden 2024 NFL Draftissa Bears varasi ensimmäisenä kokonaisvalintana pelinrakentaja Caleb Williamsin. Vuonna 2025 seura palkkasi ensimmäistä kertaa päävalmentajaksi Ben Johnsonin, hyökkäyspelin erikoisasiantuntijan. Johnson ja Williams, Heisman-voittaja, pyrkivät jättämään oman jälkensä seuran maineikkaaseen historiaan.[5]

Stadion

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset 51 kautta Chicagossa Bears pelasi kuuluisassa Wrigley Fieldillä, Chicago Cubs -baseballjoukkueen kotistadionilla. Vuosina 1971–2001 ja vuodesta 2003 asti joukkue on pelannut kotiottelunsa Chicagon Soldier Fieldissä. Joukkue pelasi kauden 2002 pelit Champaignin Memorial Stadiumissa, sillä Soldier Fieldiä peruskorjattiin ja laajennettiin.[5]

Merkittävät pelaajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäädytetyt pelinumerot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chicago Bears on poistanut käytöstä seuraavien pelaajien pelinumerot:[6]

Pro Football Hall of Fame -pelaajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chicago Bearsin joukkueesta on valittu 39 pelaajaa Pro Football Hall of Fameen:[7]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chicago Bearsilla on ollut jo kauan kiihkeä ja perinteinen kilpasuhde Green Bay Packersin kanssa, jota vastaan joukkue on pelannut 180 ottelua voittaen niistä 92.

Joukkueen tunnetuin lempinimi on The Monsters of the Midway. Sillä nimellä joukkue tunnettiin erityisesti 1940-luvun alussa.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 Chicago Bears Encyclopaedia Britannica. 16.7.2024. Viitattu 19.7.2024. (englanniksi)
  2. ↑ Teams: Chicago Bears NFL. Viitattu 19.7.2024. (englanniksi)
  3. 1 2 3 4 5 6 History of the Bears Sports Team History. Viitattu 5.7.2025. (englanniksi)
  4. ↑ The World's 50 most valuable Sports teams Forbes. 8.9.2023. Viitattu 19.7.2024. (englanniksi)
  5. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Chicago Bears: Team History Pro Football Hall of Fame. Viitattu 18.1.2026. (englanniksi)
  6. ↑ Every NFL team's retired jersey numbers Deadspin. 6.1.2024. Viitattu 7.7.2025. (englanniksi)
  7. ↑ Team greats Pro Football Hall of Fame. Viitattu 7.7.2025. (englanniksi)
Tämä urheiluseuraan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Chicago_Bears&oldid=23794002”