Journalistit ja vastaava päätoimittaja ovat aina vastuussa kaikesta Helsingin Sanomien sisällöstä, tehdäänpä se millä tahansa teknisellä apuvälineellä. Helsingin Sanomat pyrkii tuottamaan totuudenmukaista tietoa ja olemme sitoutuneet journalistin ohjeisiin. Tavoitteemme on, että lukija pystyy aina luottamaan HS:n julkaisemaan sisältöön. Voit tutustua journalistisiin periaatteisiimme tästä.
Helsingin Sanomien toimittajat käyttävät tekoälyä työkaluna. Sen avulla parannetaan lukijoille tehtävän journalismin laatua, löydetään tehokkaammin uutisia ja tehdään osia töistä aiempaa nopeammin.
Yleisiä periaatteita
Kirjoittajat, kuvaajat ja kaikki journalistit ovat vastuussa sisällöstä, jonka he tekevät. Mahdolliset virheet tekee ihminen, ei kone.
Noudatamme Julkisen sanan neuvoston lausumaa personoinnin ja uutisautomatiikan merkitsemisestä. Tämä tarkoittaa, että kerromme avoimesti tekoälyn käytöstä journalistisessa työssä. Tämä tekoälykuvaus sisältää keskeiset tekoälyn käyttötavat. Mitä enemmän tekoäly on vaikuttanut lopputulokseen, sen tarkemmin kerromme siitä myös yksittäisten juttujen yhteydessä.
Helsingin Sanomat ei julkaise valokuvalta näyttäviä tekoälyn tekemiä kuvia tai videoita muuten kuin poikkeuksellisesta syystä. Tällöin kuvapintaan tulee merkitä se, että kyse on tekoälyn tekemästä kuvasta. Tällaisia poikkeuksellisia tilanteita ovat esimerkiksi ne, joissa tekoälyn tekemä kuva on itsessään uutinen.
Kaikissa järjestelmissä ja niiden käytössä tietoturva on huolehdittu niin, ettei järjestelmistä vuoda tietoa. Huolehdimme myös siitä, että aineistoja ei käytetä Sanoman ulkopuolella.
Tekoälyn käyttöön sisältyy useita lopputuloksen laatuun ja energian kulutukseen liittyviä eettisiä kysymysmerkkejä. Huomioimme nämä aina kehittäessämme työkaluja.
Tekoälyn keskeiset käyttökohteet HS:ssä
Journalistinen suosittelu. Helsingin Sanomien etusivulla ja artikkelien lopussa on käytössä journalistinen suosittelu. Suosittelu järjestelee lukijalle näytettäviä otsikoita sen mukaan, mitkä ovat toimituksen valinnat, käyttäjän kiinnostus ja aiemmin lukemat artikkelit.
Tekoälyääni. Lähes jokainen HS:n artikkeli on mahdollista kuunnella tekoälyn ääneen lukemana. Tämän roboäänen tuottaa ulkoinen palveluntarjoaja.
Haastatteluiden litterointi. Toimittajat käyttävät ulkopuolista työkalua haastatteluiden muuttamiseen tekstiksi. Ennen julkaisua ihminen tarkistaa koneen litteroimat haastattelukommentit.
Tiedon etsintä. Tiedon etsintään on käytössä useita erilaisia järjestelmiä. HS:n toimituksella on käytössään Vahtikoira-niminen järjestelmä, joka etsii uutisia esimerkiksi tiedotteista ja kuntien dokumenteista. Uutisista lähetetään juttuvinkki toimitukselle, ja ihminen tekee uutisen tarvittaessa Juttuapuri-työkalulla. Tekoälyä käytetään myös esimerkiksi tutkivan journalismin hankkeissa laajojen tietoaineistojen analyysiin ja uutisten etsimiseen niistä.
Juttuluonnosten laatiminen. Toimittajilla on koekäytössä Juttuapuri-niminen työkalu, joka auttaa juttuluonnosten tekemisessä. Juttuapurin avulla esimerkiksi käännösten tekeminen tai tiedotteiden tiivistäminen luonnokseksi on aiempaa nopeampaa. Juttuapurin olennainen osa on se, että toimittaja tarkistaa tekstin siihen erikseen kehitetyllä työkalulla ennen artikkelin julkaisua.
AI-apuri. Toimituksella on käytössä AI-apuri -niminen työkalu, joka kokoaa yhteen useita erilaisia tekoälytyökaluja. Sen avulla voi etsiä esimerkiksi tietoa HS:n juttuarkistosta ja helpottaa videokäsikirjoitusten tekoa.
Kolmannen osapuolen työkalut. Toimituksella on käytössä kolmannen osapuolen tekemiä työkaluja, kuten ChatGPT ja Claude. Niitä käytetään tiedonhankinnassa ja taustatöissä, eikä kolmannen osapuolen työkaluilla tehdä esimerkiksi juttuluonnoksia. Näiden työkalujen osalta on huolehdittu tietoturvasta ja tietosuojasta.
Metadatan lisääminen artikkeleihin. HS Sarjakone suosittelee tv-sarjoja lukijan hakukriteerien mukaan. Koneen taustalla käytetään tekoälyä lisäämään tarvittavaa metadataa, esimerkiksi tiedon siitä, mihin genreen tv-sarja arvioartikkelin perusteella liittyy.
Asiasanoitus. Artikkeleiden asiasanoitus tehdään tekoälyn avustamana. Tekoäly suosittelee sopivaa asiasanaa ja toimittaja hyväksyy ne käyttöön.
Kuvitusten osien tekeminen. Osana kuvitusten tekemistä käytetään kolmannen osapuolten työkaluja esimerkiksi hahmojen ja tekstuurien tekemiseen.
Tekoälyä hyödyntävät artikkelit. HS julkaisee ajoittain tekoälyä hyödyntäviä artikkeleita ja palvelun osia. Näitä ovat esimerkiksi Yhdysvaltain vaaliapuri ja Kirjasuosittelija. Näissä tekoäly tekee sisällön, mutta toimitus varmistaa että lopputulos noudattaa HS:n journalistisia periaatteita ja Journalistin ohjeita.
Kommenttien moderointi. Tekoäly tarkistaa käyttäjien lähettämät kommentit artikkeleihin ennen niiden julkaisua. Se tunnistaa ja suodattaa pois asiattoman tai käyttäehtojen vastaisen sisällön. Toimitus valvoo moderointia systemaattisesti ja ohjaa tekoälyn toimintaa. Kiistanalaisissa kommenteissa lopullisen päätöksen tekee ihminen.
