Siirry sisältöön

Alberta

Muokkaa linkkejä
Wikipediasta
Tämä artikkeli käsittelee Kanadan hallintoaluetta. Etunimestä kertoo artikkeli Alberta (nimi).
Alberta
Image Image
lippu vaakuna
Motto: Fortis et Liber (Voimakas ja vapaa)
Image
Viralliset kielet englanti
Pääkaupunki Edmonton
Suurin kaupunki Calgary
Varakuvernööri Lois Mitchell
Pääministeri Jason Kenney (UCP)
Edustus parlamentissa
– alahuone 34
– senaatti 6
Pinta-ala sijalla 6.
– yhteensä 661 848 km²
– maapinta-ala 642 317 km²
– vesipinta-ala 19 531 km² (2,95 %)
Väkiluku sijalla 4.
– yhteensä (2025) 5 029 346[1]
– väestötiheys 6,35 /km²
Osaksi liittovaltiota
– päivämäärä 1. syyskuuta 1905
– järjestyksessä 8.
Aikavyöhyke UTC-6[2]
Lyhenteet
– postitunnus AB
– aluetunnus CA-AB
– postiosoitteen etuliite T
www.gov.ab.ca

Alberta on yksi Kanadan provinsseista. Vuonna 2025 Albertassa oli viisi miljoonaa asukasta.[1] Provinssin pääkaupunki on Edmonton ja suurin kaupunki Calgary. Muita tärkeitä kaupunkeja ovat muun muassa Red Deer, Banff ja Lethbridge.

Albertan alue nimettiin vuonna 1882 kuningatar Viktorian neljännen tyttären, prinsessa Louise Caroline Albertan mukaan. Hänen puolisonsa John Campbell Argyll toimi tuolloin Kanadan kenraalikuvernöörinä. Provinssiksi Alberta korotettiin vuonna 1905.[3]

Alberta on kuuluisa siitä, että on Kanadan ainoa rotista vapaa provinssi. Rottia löydettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1950 läheltä Saskatchewanin rajaa, minkä johdosta viranomaiset aloittivat määrätietoisen tuhoamiskampanjan, ja esim. vuonna 2021 provinssin alueella vahvistettiin yhteensä 31 rottahavaintoa. Myös rottien pitäminen lemmikkinä on lailla kielletty.[4][5]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alberta sijaitsee Länsi-Kanadassa. Sen naapureita ovat Brittiläinen Kolumbia lännessä, Luoteisterritoriot pohjoisessa ja Saskatchewan idässä. Etelässä rajanaapuri on Yhdysvaltain osavaltio Montana.[6]

Suurin osa Albertaa kuuluu Suurten tasankojen alueeseen. Lounaisosien kukkulat kohoavat Kalliovuoriksi.[7] Mount Columbia (3 747 metriä) on korkein kohta, mutta monet muutkin huiput ovat yli 3 350 metrissä. Tasankoalue laskeutuu lounaasta koilliseen mentäessä, ja lounaassa päädytään Kanadan kilven alueelle, jossa korkeus on enää noin 300 metriä merenpinnan yläpuolella. Kalliovuorten ulkopuolella on myös muutamia vuoristoja, kuten Cypress Hills, Swan Hills ja Caribouvuoret.[6]

Columbian jääkentältä saa alkunsa kaksi Albertan suurinta jokea, Athabascajoki ja North Saskatchewan. Athabasca virtaa koilliseen Athabascajärveen ja jatkaa sieltä Slavejokena kohti Pohjoista jäämerta. Suurin osa Albertan eteläosasta kuuluu Saskatchewanjoen valuma-alueeseen. North Saskatchewan ja South Saskatchewan virtaavat molemmat itään kohti Hudsoninlahtea.[6] Albertan kaakkoisosassa on pieni pätkä Milkjokea, joka virtaa lopulta Missourin ja Mississippin kautta Meksikonlahteen. Suurimmat kokonaan Albertassa olevat järvet ovat Clairejärvi ja Pieni Orjajärvi.[7]

Suuren provinssin (etelä–pohjoissuuntaan 1 200 km, itä–länsisuuntaan 600 km) sisällä on myös ilmastonvaihtelua. Korkeuserot lisäävät vaihtelua. Eteläinen Alberta on kesäisin melko kuumaa ja kuivaa seutua. Provinssin länsiosia suojaavat talvella vuorilta tulevat chinook-tuulet, mutta itäosat ovat talvisin erittäin kylmiä (n. −35 astetta) ja kesäisin kuumia (n. +35 astetta). Etelä- ja Keski-Alberta ovat Kanadan todennäköisintä tornadojen esiintymisaluetta.

Albertassa on viisi kansallispuistoa: Wood Buffalon kansallispuisto (maailmanperintökohde) provinssin koillisosassa, Banffin ja Jasperin kansallispuistot, jotka sijaitsevat Kalliovuorilla lähellä Brittiläisen Kolumbian rajaa ja jotka yhdessä kahden provinssin puiston (Kootenayn ja Yohon kansallispuistot) kanssa on nimetty maailmanperintökohteeksi; Waterton Lakesin kansallispuisto, joka yhdistyi Glacierin kansallispuiston kanssa Montanassa vuonna 1932 muodostaen ensimmäisen kansainvälisen rauhanpuiston Waterton Glacierin kansainvälinen rauhanpuisto (nimettiin maailmanperintökohteeksi vuonna 1995); ja Elk Islandin kansallispuisto.[6]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alue, joka tunnetaan nykyään Albertana, on ollut useiden Amerikan alkuperäiskansojen (Ensimmäiset kansat) asuttama ainakin 10 000 vuoden ajan. Eurooppalaiset tutkimusmatkailijat saapuivat alueelle 1750-luvulla turkiskaupan laajentuessa Pohjois-Amerikan länsiosiin. Kaksi kilpailevaa yritystä, Hudson’s Bay Company ja North West Company, alkoivat rakentaa kauppa-asemia vuodesta 1775 alkaen pohjoisten suurten jokien – Athabascan, North Saskatchewanin ja Peacen – varsille. Vuodesta 1821, jolloin yritykset yhdistyivät, vuoteen 1870, jolloin alue siirrettiin Kanadan dominioon, Hudson's Bay Company hallitsi ja hallinnoi aluetta, jolla asuivat ensimmäiset kansat, sekä muutamat eurooppalaiset turkiskauppiaat, lähetyssaarnaajat ja uudisasukkaat.[6]

Albertan eteläosiin perustettiin karjatiloja 1870-luvulta alkaen. Alkuperäiskansat menettivät elinkeinonsa puhvelinmetsästykseen, sairastuivat Euroopasta tulleisiin tauteihin, ja heitä suljettiin reservaatteihin.[6]

1870-luvulta alkaen uudisasukkaita houkuteltiin asetuksilla ja mainoskampanjoilla Itä-Kanadasta, Yhdysvalloista ja Euroopasta. Vuoteen 1901 mennessä väkiluku oli noussut 73 000:een ja vuoteen 1911 mennessä 374 000:een. Aikaisemmin kypsyvien ja tauteja kestävämpien vehnälajikkeiden kehittäminen teki viljelystä vähemmän riskialtista. Se oli mahdollista entistä pohjoisempana. Vehnästä tuli tärkein maataloustuote.[6]

Alberta oli osa Luoteisterritorioita 1. syyskuuta 1905 saakka, jolloin se ja Saskatchewanin provinssi perustettiin. Albertan ensimmäiseksi pääministeriksi tuli liberaalien Alexander C. Rutherford.[8]

Albertaa hallitsi vuodet 1935–1971 peräkkäin kolme Social Credit -puolueen pääministeriä, jotka olivat William Aberhart (1935–1943), Ernest Manning (1943–1968) ja Harry Strom (1968–1971).[9]

Alaskan tien rakentaminen auttoi elvyttämään Albertan taloutta toisen maailmansodan aikana, ja sodan jälkeen öljy- ja maakaasulöydöt kasvattivat taloutta edelleen. Samalla aiempi maatalousprovinssi kaupungistui ja teollistui.[6]

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alberta on provinssi, mikä tarkoittaa että sillä on laaja itsehallinto. Provinsseilla on oma verotus ja lainsäädäntö, sillä ne itse huolehtivat muun muassa järjestyksestä, paikallisesta infrastruktuurista, luonnonvarojen käytöstä, koulutuksesta ja terveydenhuollosta. Provinsseilla on omat perustuslait, jotka eivät kuitenkaan saa olla ristiriidassa liittovaltion perustuslain kanssa. Sama pätee muuhun lainsäädäntöön.[10]

Kuninkaan edustaja ja provinssin päämies on varakuvernööri, jonka nimeää viideksi vuodeksi kerrallaan Kanadan kenraalikuvernööri konsultoituaan Kanadan pääministeriä.[11] Albertalla on kuusi edustajaa maan parlamentin senaatissa ja 34 edustajaa edustajainhuoneessa.[12]

Albertan yksikamarinen parlamentti pitää provinssin lainsäädäntävaltaa. Parlamentin 87 jäsentä valitaan suorilla vaaleilla neljän–viiden vuoden välein. Vaalit voittaneen puolueen johtajasta tulee Albertan pääministeri, ja hän valitsee hallituksen jäsenet.[13] Varakuvernöörin tehtävänä on allekirjoittaa provinssin lait ja muut viralliset asiakirjat, sekä edustaa provinssia.[11]

Tuomiovalta on jaettu Albertan kolmelle tuomioistuimelle, jotka ovat provinssin tuomioistuin (Provincial Court), kruununoikeus (Court of Kings's Bench) ja vetoomustuomioistuin (Court of Appeal).[14] Näiden yläpuolella on liittovaltion korkein oikeus.

Alberta on jaettu kuntiin, joita on 356.[15] Kunnat vastaavat paikallishallinnosta ja tietyistä palveluista. Kunnat jaetaan kaupunki-, maalais- ja erikoiskuntiin.[16]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albertan provinssissa asuu noin viisi miljoonaa ihmistä.[1] Heistä noin 370 000 on ukrainalaistaustaisia.[17]

Lähes kaksi kolmasosaa väestöstä asuu kahdella metropolialueella, Edmontonissa ja Calgaryssa.[6]

Kansallisen ja kulttuurisen alkuperän suhteen Alberta on yksi Kanadan monimuotoisimmista provinsseista. Sen varhainen asutus 1900-luvun vaihteessa sekä toisen maailmansodan jälkeinen maahanmuutto vaikuttivat tähän monimuotoisuuteen. Suurin osa 1900-luvun maahanmuuttajista tuli Britteinsaarilta tai Pohjois- ja Itä-Euroopasta, kun taas nykyään heitä on yhä enemmän Euroopan ulkopuolelta, erityisesti Itä- ja Etelä-Aasiasta. Alueella on myös pieni joukko intiaaneja ja inuiitteja. Edustettuna on laaja valikoima uskonnollisia kirkkokuntia, joista suurin on roomalaiskatolisuus, vaikka myös Kanadan yhdistyneellä kirkolla, Kanadan anglikaanisella kirkolla ja luterilaisella kirkolla on merkittävä edustus. Lisäksi itäortodoksisilla kirkoilla ja ei-kristillisillä uskonnoilla on paljon kannattajia.[6]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albertan öljyvarat ovat huomattavat. Niistä merkittävimmäksi nousemassa olevan Athabascan öljyhiekan arvioidaan sisältävän yli kolmanneksen maailman öljystä ja olevan siten maailman suurin yksittäinen öljyesiintymä.[18] Provinssissa toimii kaksi Pohjois-Amerikan suurinta öljynjalostuslaitosta.

Toinen provinssin tärkeistä tulonlähteistä on maatalous, erityisesti lihakarja. Lihaa viedään myös ulkomaiden markkinoille. Alueella kasvatetaan myös biisoneita.

Provinssin pohjoisosissa on paljon metsää ja siten metsäteollisuutta. Lisäksi provinssissa on korkean teknologian tuotantoa, erityisesti nestekidenäyttöjä tuotetaan paljon, sillä ne myös keksittiin Albertassa.lähde?

Turisteja Albertaan houkuttelevat Kalliovuoret ja niiden ympäristössä olevat kansallispuistot. Albertassa on myös hiihtokeskuksia sekä vuorikiipeily- ja vaellusmahdollisuuksia.

Vuoriston lisäksi turistikohteita ovat provinssin kaksi suurta kaupunkia, Calgary ja Edmonton, molempien lähistöllä on kansainvälinen lentoasema.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Rennie, Bradford J.: Alberta Premiers of the Twentieth Century. University of Regina Press, 2004. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 3 Population estimates, quarterly 50.statcan.gc.ca. Viitattu 16.12.2025.
  2. ↑ https://www.alberta.ca/albertas-new-time-system
  3. ↑ Harris, Carolyn: Princess Louise The Canadian Encyclopedia. 17.10.2016. Viitattu 28.9.2020. (englanniksi)
  4. ↑ History of rat control in Alberta Government of Alberta. 2023. Viitattu 14.2.2023. (englanniksi)
  5. ↑ Hitchhiking rats don't pose a risk to Alberta's famous rat-free status. Here's why CBC/Radio-Canada. 13.3.2022. Viitattu 14.2.2023. (englanniksi)
  6. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Spalding, David A. E. ym: Alberta Encyclopedia Britannica. 21.5.2026. Viitattu 16.12.2025. (englanniksi)
  7. 1 2 Stamp, Robert M: Alberta The Canadian Encyclopedia. 7.3.2024. Historica Canada. Viitattu 22.5.2026. (englanniksi)
  8. ↑ Rennie (toim.) 2004, s. 7
  9. ↑ Rennie (toim.) 2004, s. x
  10. ↑ Powers of the National and Provincial Governments Parliament of Canada. Arkistoitu 30.10.2014. Viitattu 20.10.2014. (englanniksi)
  11. 1 2 Roles Office of the Lieutenant Governor. Arkistoitu 25.9.2014. Viitattu 20.10.2014. (englanniksi)
  12. ↑ House of Commons Seat Allocation by Province Elections Canada. Viitattu 26.7.2018.
  13. ↑ How it works Government of Alberta. Arkistoitu 25.9.2014. Viitattu 20.10.2014. (englanniksi)
  14. ↑ Alberta Courts Alberta Courts. Viitattu 20.10.2014. (englanniksi)
  15. ↑ List of municipalities - Alberta Canada Revenue Agency. Viitattu 20.10.2014. (englanniksi)
  16. ↑ Types of Municipalities in Alberta Government of Alberta. Arkistoitu 4.12.2010. Viitattu 20.10.2014. (englanniksi)
  17. ↑ Ville Touru, Toronto: Aleksandr Ovetshkinille buuattiin ja hymni laulettiin ukrainaksi – sitten Mikko Koskinen näytti venäläiselle kaapin paikan Ilta-Sanomat. 10.3.2022. Viitattu 20.4.2022.
  18. ↑ Oil and Gas 2020. Invest Alberta. Viitattu 14.3.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kanada
Kanadan provinssit ja territoriot
Provinssit
Territoriot
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Alberta&oldid=24076618”