Après
| Après Iggy Pop | ||
|---|---|---|
 | ||
| Studioalbumin tiedot | ||
| Julkaistu | 2012 | |
| Tuottaja(t) | Hal Cragin | |
| Tyylilaji | Jazz, blues, pop, bossa nova, chanson, | |
| Levy-yhtiö | Thousand Mile Inc | |
| Iggy Popin muut julkaisut | ||
| Préliminaires 2009 |
Après 2012 |
Post Pop Depression 2016 |
Après on yhdysvaltalaisen rock-laulajan Iggy Popin sooloalbumi, joka julkaistiin toukokuussa 2012. Se on kokoelma ranskankielisiä ja englanninkielisiä chansoneita ja balladeja. Albumi on jatko-osa Iggy Popin vuoden 2009 levylle Préliminaires, joka sisälsi myös rauhallisia kappaleita. Molemmat levyt on tuottanut Hal Cragin. Après koostuu kokonaan lainakappaleista. Iggy Pop tulkitsee albumilla esimerkiksi Serge Gainsbourgin, Cole Porterin ja The Beatlesin musiikkia.[1][2]
Albumin tarina
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Après on jatkoa vuonna 2009 julkaistulle, kirjailija Michel Houellebecqin Mahdollinen saari -kirjan inspiroimalle Iggy Popin Préliminaires-albumille, joka sisälsi myös jazzia ja ranskalaisten klassikoiden tulkintoja.[1] Preliminaires-levyä luonnehdittiin mediassa Iggy Popin uran rauhallisimmaksi albumiksi, ja se sai kriitikoilta ja Iggy Popin faneilta ristiriitaisen vastaanoton. Tästä huolimatta Iggy Pop halusi tehdä sille jatko-osan yhdessä tuottaja Hal Craginin kanssa. Hän kertoi halunneensa laajentaa taiteellista ilmaisuaan oltuaan hieman kyllästynyt suoraviivaisen punk rockin esittämiseen. [1]
Iggy Pop kertoi rakastaneensa aina ranskalaista kulttuuria, kirjallisuutta ja erityisesti Edith Piafin ja Serge Gainsbourgin kaltaisia artisteja. Hän kertoi valinneensa esitettäväkseen useita ranskankielisiä kappaleita, koska ranskalainen kulttuuri on hänen mukaansa ”kestänyt kovimmin angloamerikkalaisen musiikkiteollisuuden tappavia hyökkäyksiä” Hänen mukaansa ranskalainen musiikki on säilyttänyt omaleimaisuutensa kaupallisuuden paineista huolimatta.[3]
Hän kommentoi Après-albumia seuraavasti: ”Kaikki tämän päivän populaarimusiikin muodot saavat voimansa rytmistä. Rap-, hip-hop-, metal-, pop- ja rock-tuottajat kertovat sinulle, että käyttämänsä rytmit matkivat ihmisen sydämen lyöntiä, ja siinä piilee niiden voima. Olen aina rakastanut myös toisenlaista tunnetta, intiimiä, joskus vähän surullista, joka ei yritä hakata sinua päähän rytmillään. Halusin itse laulaa joitakin näistä rauhallisista kappaleista, toivoen että voisin välittää kuulijoille sen tunteen, jonka itse koen kuuntelijana.”[3]
Levy-yhtiö Virgin ei kuitenkaan innostunut hankkeesta, joten Iggy Pop päätti julkaista levyn omakustanteena oman Thousand Mile Inc -yhtiönsä kautta. Sen sijaan, että Après olisi julkaistu levykaupoissa, hän laittoi levyn ensin myyntiin digitaalisissa palveluissa. Se sai ensiesityksensä ranskalaisella Vente Privée -verkkosivustolla, jolla sitä myytiin seitsemällä eurolla. Se oli pitkään saatavilla ainoastaan verkkopalveluista, kuten iTunesista. Myöhemmin hän lisensoi albumin itse Ranskassa, missä se julkaistiin CD:nä. Tämä teki siitä hieman harvinaisen julkaisun.[4] Kappaleesta ”La Vie en rose” julkaistiin myös musiikkivideo.[2]
”[Levy-yhtiö] ei halunnut sitä”, Pop kertoi myöhemmin, ”He eivät uskoneet, että se tuottaisi rahaa, eivätkä he uskoneet, että fanini pitäisivät siitä. He olisivat mieluummin halunneet minun tekevän rock-albumin suosittujen punkkareiden kanssa.” Iggy Pop ilmoitti olleensa turhautunut musiikkiteollisuuden ennakkoluuloihin. ”Mitä levy-yhtiöt ovat koskaan tehneet hyväkseni muuta kuin nöyryyttäneet, kiduttaneet ja vetäneet minua alas?” [4]
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Levy sai kriitikoilta ristiriitaisen vastaanoton, mutta moni muusikko kehui sitä. Kun toimittaja Bill Flanagan haastatteli esimerkiksi Bob Dylania vuonna 2017 ja kysyi tämän suosikkilevyjä, Dylan mainitsi Iggy Popin Apres-albumin.[5]
Kappaleet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Nro | Nimi | Alkuperäinen artisti | Kesto | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1. | Et si tu n’existais pas | Joe Dassin | 3.36 | ||||||
| 2. | La Javanaise | Serge Gainsbourg | 2.33 | ||||||
| 3. | Everybody’s Talkin’ | Fred Neil | 2.51 | ||||||
| 4. | I’m Going Away Smiling | Yoko Ono | 2.40 | ||||||
| 5. | La Vie en rose | Édith Piaf | 2.09 | ||||||
| 6. | Les Passantes | Georges Brassens | 4.12 | ||||||
| 7. | Syracuse | Henri Salvador | 2.06 | ||||||
| 8. | What Is This Thing Called Love? | Cole Porter | 2.51 | ||||||
| 9. | Michelle | The Beatles | 2.45 | ||||||
| 10. | Only the Lonely | Frank Sinatra | 2.51 | ||||||
Muusikot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Iggy Pop – laulu
- Hal Cragin – kitara (kappaleet 1–9), basso, piano (kappaleet 3–5, 7, 8), laulu (kappale 9)
- Steven Ulrich – sähkökitara (kappaleet 1, 2)
- Danny Blume – akustinen kitara (kappaleet 1, 2), sähkökitara (kappale 9)
- Jerry Zaslavsky – urut (kappaleet 1, 2)
- Jon Cowherd – piano (kappale 10)
- Ben Perowsky – rummut, perkussiot (kappaleet 5, 9),
- Jerry Marotta – rummut, perkussiot (kappaleet 4, 7)
- Kevin Hupp – rummut, perkussiot(kappaleet 1–3)
- Jainardo Batista – perkussiot (kappaleet 1, 2)
- Aaron Halva – kitara (kappaleet 1, 2)
- Lucie Aimé – taustalaulu (kappaleet 1, 5),
- Sarah Fimm – taustalaulu (kappaleet 1, 2, 9)
- Tim Ouimette – torvien sovitukset (kappaleet 5, 8), torvet (kappale 5), pasuuna (kappale 8)
- Lulu Gainsbourg – torvien sovitus (kappale 2)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 Deming, Mark: Iggy Pop Songs, Albums, Reviews, Bio & More | ... AllMusic. Viitattu 24.2.2025. (englanniksi)
- 1 2 Maren McGlashan: Iggy Pop: Apr¨s - album review Louder Than War. 22.6.2012. Viitattu 14.3.2025. (englanniksi)
- 1 2 Tom Goodwyn: Iggy Pop covers The Beatles, Frank Sinatra, Edith Piaf on new album 'Apres' NME. 23.4.2012. Viitattu 28.9.2025. (englanniksi)
- 1 2 Sean Michaels: Iggy Pop forced to self-release new album after label rejection The Guardian. 11.5.2012. Viitattu 28.9.2025. (englanniksi)
- ↑ Q&A with Bill Flanagan | The Official Bob Dylan Site www.bobdylan.com. Viitattu 24.2.2025.
