Kansionpäällinen hexagoneista.

Taas on vierähtänyt pari kuukautta ihan tosta vaan!

Mutta kevät on ollut kiireinen ja kaikkia kivaa

on tapahtunut. On ollut tilkkupäivät ja killan näyttely yms.yms.

Killan näyttely jatkuu vielä Seinäjoella

Kalevan Navetassa 6.6.2026 asti.

Kaikki alkoi 2017 syksyllä, kun aloitin nämä hexagonit.

Kangasta oli puolimetriä, sain tilkkukavereiltani.

Olen tehnyt näitä aina silloin tällöin ja enkä tiennyt mitä niistä

tulee, lisäsin valkoiset ja aloin yhdistelemään niitä, kunnes

tänä keväänä keksin mitä niistä teen:)

Tällä kuvalla arvuuttelin IG:ssä seuraajiltani, että mitä

tästä tulee ja arvailtiin pöytäliinaa, verhoa, kassia, keinutuolin mattoa yms.

Mutta kukaan ei arvannut oikein, joten nyt esittelen mitä siitä tuli.

Mietin, että tikkaanko käsin vai koneella ja hätänen 

kun olen tikkasi koneella. Ompelin terassilla, 

kun oli niin hienot ilmat viikonloppuna.

Seuraavasta kuvasta jo arvaatte mitä tuli

eli kansionpäällinen hexagoneista.

Näissä olikin mietittävää, kuinka saan nämä käännettyä kannen 

puolelta sisään päin, ilman, että leikkaan tilkkupintaa reunasta,

mutta kun nukuin yön yli, niin aloin sovitella ja sitten hoxasin miten teen.

Vielä jäi muutama hexagon kukkanen 

ja ajattelin tehdä niistä pienen pussukan 

kansion kaveriksi jossain vaiheessa.

Niin makeasti kaveri siinä nukkuu.

Aurinkoista kesäkuuta!

Tilkkukollaasi kurssilla

 Tämän kevään viimeinen on Tilkkukollaasi kurssi

ja kurssilla annetaan joitain aiheita joista jokainen osallistuja

sai valita ja tehdä oman version siitä😊.

Ensimmäisena lauantaina teimme kaikki paikalla olevat

Mysteerityön, jonka aihe oli Lintu. Sai ottaa lankajämistä

jonkin kokoisen tollon ja minä käytin omiani. Minulla oli

harmaata villalankaa jonka laitoin tuohon kankaalle ja siitä 

vapaakirjonnalla jatkettiin yrittäen muodostaa lintu.

Minun lintuni on ainakin hyvin syönyt ja aika lailla 

säikähtäneen oloinen kaveri.

Lankajämät😁

Seuraava työ oli jotain, jota olen jo kauan 

mielessäni tehnyt, mutta toteutus on jäänyt tekemättä.

Nyt toteutin eli kangas silppua

kahden solvyn väliin ja tikataan ompelukoneella 

mahdollisimman tiheästi kaikkien kankaiden yli.

Solvy on vedellä häviävää materiaalia.

Tässä tikattu jo jonkin verran ja tikkasin vielä lisää 

ennen kun pesin solvyn pois.

Solvy pesty pois ja kangas silppu kangas on 

valmis jatko käyttöön. Ehkä vähän pitää paikkailla

vielä, koska kangas silppu liikkui kun tikkasin sitä

ja osaan tuli hieman ohuita kohtia.

Seuraava työ on vuosia sitten kurssilla painettu

gellipainanta ja nyt työstän sitä.

Vielä tulee paljon kaäsinkirjontaa ja helmiä:)

Viime viikolla innostuin tekemään kortin

ihan vain omaksi iloksi ja kokeilu mielessä.

Joskus olen ostanut korttipohjia, joista

nyt yksi pääsi käyttöön. Vähän on

aneemisen näköinen kortti.

Iloista ja aurinkoista pääsisäistä!

Farkuista tehtyjä.

Tämän vuoden ensimmäinen kurssi Almaopistolla

oli Farkkukurssi ja sain pari työtä valmiiksi.

Ensimmäinen työ farkusta on pussukka johon kokeilin tehdä

lettikuvion toiselle puolelle ja pussukan toiselle 

puolelle laitoin konekirjonnan farkulle, 

jonka olen tehnyt joskus kauan aikaa sitten.

Valmis pussukka.

Toinen puoli.

Sisällä on muutama tasku.

Toinen työ valmistui ihan pikaisesti, kun halusin tehdä

kansionpäällisen farkuista. 

Aloitin työ ihan pienestä farkkupalasta ja kasvatin isommaksi.

vähän niin kun rusuun muotoon, mutta ei ihan onnistunut.

Tämä puoli onnistui hieman paremmin.

Työhön on käytetty värjättyjä ja painettuja farkkupaloja 

joita on jäänyt muista aikaisemmin tehdyistä farkkutöistä.

Kansionpääliseen on kirjottu vapaakirjonalla ja 

konekirjonalla erilaisia kuvioita ja koristekuvioita.

Kansion päällinen on tehty Mäntyharjun kesäkurssilla

opitulla tavalla. 

Pari taskua sisällä kyniä ja muistilappuja varten.

Yhteen värjättyyn farkkutilkkuun kirjoitin koneella

" Olipa kerran pieni tytön tytön tyllerö"

Koko kurssin ajan tein noiden muiden töiden

ohella tätä farkkureppua, joka on aloitettu 

kaksi vuotta sitten tilkkukurssilla.

Olin leikannu osan paloista ja nyt jatkoin sitä. 

Tämä on siitä erikoinen työ, että tähän ei ole ohjetta.

Ei muuta kuin palojen mitat. Kaikki muut pitää itse

suunnitella, joten tämän tekemiseen menee hieman aikaa.

Yksityiskohdat ovat kaikilla repun tekijöillä erilaiset,

vaikka malli on sama.

Sinänsä hauska tehdä, koska tähän voi tehdä

kaikenlaisia omia juttuja. Farkkureppu ei ole

vielä valmis, mutta pian on.

Isäntä on innostunut leipomaan limppuja 

ja tässä hänen yksi leipä, eikös ole hieno!

Makukin on tosi hyvä😋

Maanataina oli vielä puut huurussa ja maisema 

oli aivan ihanan talvinen, mutta nyt se on vain 

muisto tältä talvelta.

Aurinkoista loppuviikkoa!

Syksyn aikana tehtyä:)

Lokakuussa sain tämän Aurora Borealis-tähdet peiton valmiiksi. Killan "Talvi" näyttelyyn.

Olen niin onnellinen, että sain edes yhden peiton pois ufotöistä! 

Pidän peiton väreistä ja se sopii meidän kotiin oikein hyvin. 

Peitto on PeeKaan Paulan mysteerityö vuodelta 2021. 

Taustakangas on koottu kahdesta erivärisestä kullanvärisestä

kankaasta ja keskellä on työssä käytettyjä kankaita.

Ripustuskujat jätän työhön, koska ei voi tietää tarvitseeko niitä

vielä, eikä tarvitse sitten enää ommella niitä uudestaan.

Huomasin muuten, että nimilappua ei tässä ole, mutta 

ompelen sen alkuvuodesta paikalleen.

 

Peitosta olisi tullut isompi jos kankaita olisi ollut enemmän. 

Nyt käytin melkein kaikki loppuun ja sain juuri ja juuri reunakaitaleen 

tehtyä viininpunaisesta kankaasta. Jotain jämiä vielä jäi ja 

olen tehnyt toisen peiton vihreillä tähdillä 2022 alkuvuodesta , 

jonka annoin tyttärelle.Vielä jäi yksi vihreä tähti blokki ja 

siitä teen tyynynpäällisen joskus hänelle.

Tikkaus on suora vaaka- ja pystytikkaus.

Marraskuussa tein pitkästä aikaa synttärikortin

tyttären esikoiselle. Hän on kuvassa n.2 vuotias.

Silloin oli kuvassa oleva mopo kova juttu.

Mopo on kiertänyt omista lapsista lapsenlapsiin.

Marraskuun lopussa osallituin pitkästä aikaa

Vaasan Taitokeskuksen saippuakurssille ja alla on

kurssin tuotokset.

Olen tämän vuoden aikana miettinyt, että voisin neuloa

jotain ja muistin, että olin antanut tyttärelleni kesken jääneet

ryppyvarsisukat. Toinen sukka oli jo valmiina ja tehty 

joskus 2010-11 ja aloitin nyt toisen. Sain sukan valmiiksi 

tämän vuoden viimeisenä työnä. Ohje on Minna Metsänen.

Lanka on Novitan Impivaara sukkalanka.

Tänään on sadellut tännekin lunta ja maa on valkoisena.

Hyvää Uutta Vuotta kaikille!